Luvassa etelään menoa, Barcelona 6.11.-10.11. Sinne Saksaankin tästä pitäis suunnata käväsemään....
Takana Helsingin reissu joka kului areenalla kellon ympäri päivästä toiseen. Heppakisat sujuivat taas mukavasti ja ryhmän fiilis oli loistava, niinkuin tähänkin asti ;) Sunnuntain Ylen lähetyksessä kameramies oli kuvannut ryhmää, kun olimme kokoontuneet ryhmäkuvaa varten, joten taas on saatu naamaa televisioon :P
Vuokraheppa on aivan mahtava tapaus, pikkuhiljaa löytyy parempaa yhteistyötä ja tallikin muuttuu sopivasti maneesilliseksi.
Kauhea koirakuume ja koko ajan vähän sellanen fiilis että haluttais ulkomaille hommiin. Joku vois vähän kalauttaa mua päähän, että hillitsisin itteni. Tai muuten se on menoa :D
maanantai 24. lokakuuta 2011
torstai 8. syyskuuta 2011
Hevostellen Saksalandiassa
 |
| Edition's Gianna |
 |
| Drovers Run |
 |
| i. Rubinero |
 |
| "Pieni punainen tammaseni" 3 vee. Tätä on ikävä <3 |
 |
| Ronja |
 |
| i. Iberio ja i. Corea |
 |
| Ronja ja Blanca |
Löysin itselleni vuokrahepankin jo, sellainen erittäin mukava voikko-ruuna, joka palauttaa mun mieleen taas "oikeaa" ratsastamista noiden nuorten kanssa puuhailun jälkeen!
perjantai 5. elokuuta 2011
torstai 28. heinäkuuta 2011
Lasketaanko Suomessa asuminen maailmalla olemiseksi?
Nyt oon kyllä ihan täysin tyytyväinen olooni, tiistaina kävin parissa haastattelussa ja toisessa paikassa olis heti töitä, kunhan saan kaupungista asunnon. Huomenna meen tsekkaa yhden, jospa siitä tulisi mulle koti?
Töissä olin viimeks tänään sellasen hullun päivän. 10 tuntia täyttä tohinaa! Ihanan erilaista verrattuna hevoshommiin, mutta kyllä toisinaan kaipaa sellasta ulkona ja eläinten kanssa tekemistä. Varsinkin kun kotona kaks kissaa vonkuu pihalle kävelylle (sisäkissat) ja toinen haluaa l a i d u n t a a .. Kyllä, se syö ruohoa ihan urakalla eikä pahemmin kävele kuin ruohotupsulta toiselle... Toinen sitten etenee senkin edestä ja kiljuu päivät pitkät ulos :D
Anteeksi hiljaiselo, mutta eipä tässä kummosia vielä tapahdu, ja oon ollu aika laiska selaamaan noita Saksan kuvia toistaseks läpi ja parhaiden valitseminen on vaikeeta!Lupaus pitää kuitenkin, kuvia on tulossa, samoin päivittelen tätä. Tosin mietin, että uusi ulkoasu voisi olla paikallaan, kunhan keksin sopivan teeman ja kuvasarjan ;)
Alla maailman parhaimmat kissat:
Töissä olin viimeks tänään sellasen hullun päivän. 10 tuntia täyttä tohinaa! Ihanan erilaista verrattuna hevoshommiin, mutta kyllä toisinaan kaipaa sellasta ulkona ja eläinten kanssa tekemistä. Varsinkin kun kotona kaks kissaa vonkuu pihalle kävelylle (sisäkissat) ja toinen haluaa l a i d u n t a a .. Kyllä, se syö ruohoa ihan urakalla eikä pahemmin kävele kuin ruohotupsulta toiselle... Toinen sitten etenee senkin edestä ja kiljuu päivät pitkät ulos :D
Anteeksi hiljaiselo, mutta eipä tässä kummosia vielä tapahdu, ja oon ollu aika laiska selaamaan noita Saksan kuvia toistaseks läpi ja parhaiden valitseminen on vaikeeta!Lupaus pitää kuitenkin, kuvia on tulossa, samoin päivittelen tätä. Tosin mietin, että uusi ulkoasu voisi olla paikallaan, kunhan keksin sopivan teeman ja kuvasarjan ;)
Alla maailman parhaimmat kissat:
 |
| Maailman laiduntavin, mutta komein sininen aby, Tintti! |
 |
| Maailman kaunein, suloisin ja kerjäävin Tyyne! |
maanantai 18. heinäkuuta 2011
Im ready to go!
Yhteenvetoa... Mitäs tässä nyt sit kertoilis. Päiviä kerty Saksalandiassa 133, ratsastettuja hevosia (mukana laskuissa on ne joiden kanssa olen menny ravia liinan päässä) on valehtelematta ainakin 45, todennäkösesti enemmän. Tällä hetkellä tallissa on "alkuperäisistä" hevosista jäljellä kaiketi 10.
Kiloja karisi neljä tänä aikana.Se on kuitenkin aika paljon, kun niitä on viimeisen vajaan kahden vuoden aikana kadonnu viitisentoista... :) Rankkaa tää hevostelu. Vaikka luulen että suurin osa tostakin määrästä kerty Ypiksellä ekan vuoden aikana...
Moni on luvannu jo tulevansa ens vuonna Suomeen, kattoo kuin moni sen uhkauksen sitten toteuttaa. Ja mun pitää kuulemma vierailla ahkerasti täällä! Saksalaisia "telttädiscoja" jään kaipaamaan, meno on loistavaa, musiikki yleensä hyvää (vaikka samat dj:t kiertää kaikissa partyissä (; ) ja ihmiset ihanan sosiaalisia!
En pysty nyt oikeestaan ajattelemaan muuta kuin että jeee, SUOMEEN! Mulla on ollut mahtavaa täällä, mikäli ei lasketa yhtä maailmankaikkeuden vaikeinta ihmistä, mutta en ois uskonu että voi tuntua näin helpottavalta palata kotimaahan! Ja vaikka kuinka vakuutin että täältä en heti oo pois lähdössä, niin kai sekin on ylpeyttä, että pystyy puheensa perumaan ;) Ens viikolla on jo töitä kovasti merkattu työvuorolistaan ja yks haastattelukin on jo tiedossa!
Parin tunnin päästä meen parin kaverin kanssa syömään ravintolaan, toivottavasti saan itteni pidettyä hallinnassa enkä ala parkumaan kovinkaan julkisesti :)
Kuvakoosteen laitan myöhemmin, niin pääsette fiilistelemään parhaita otoksia ;)
http://www.hof-heisterbusch.de/gallery.php?pferd_id=393&lang=en&p=1544
Tässä vaiheessa kiitän lukijoita! Toivottavasti nautitte tästä Saksan reissusta :P Oon ehkä koukuttunu tähän bloggaamiseen sen verran että don't worry, jatkoa on luvassa! Keittiössä kun yleensä sattuu ja tapahtuu, asiakkaat ovat AINA oikeassa ja keittiömestarit ovat häijyjä ja kaksimielisiä ;)
keskiviikko 13. heinäkuuta 2011
Aijai.
Ai että oli kiva kyntää tänään maneesia naamallaan, kun yks hepo päätti kiskasta juoksuttaessa, kun se näki "mörön". Siitä sitten turvalleni ja nyt on vasen käsivarsi, lapaluu, niskat ja selkä kipeinä. Pakkohan siinä oli lepäämään lähtee, kun vihlas välillä jostakin kohtaa...
Tässä ois viis päivää enää jäljellä Saksassa ja ihana Suomi odottaa! Jos siellä viihtyis nyt pidempään... Ja tarina saa uuden kulun, ratsastussaappaat narikkaan, kokin takkia niskaan?
Muuttoa suunnittelen ja moneen paikkaan oon hakemuksen laittanu, toivottavasti tärppäis!
Kirjotan tänne vielä koosteen tästä Saksan ajasta, kunhan pää selkenee hieman tästä. Ja ehkä jatkan bloggailua, vaikken maailmalla varsinaisesti viiletä hetkeen ;) Mutta kyllähän sitä elämässä yleensä tapahtuu kummallisuuksia! Ja tokihan mulla juttua pisaa kavioeläimistä ja niiden sielunelämästä, niin että jutunjuurta ei tarvii edes väkisin kaivaa mielensopukoista.
Olo on haikee ja maanantaina varmasti pääsee itku, vaikka niin paljon oon huonojakin hetkiä täällä kokenu. Mutta ehkä yks ihminen ei mun maailmaa saa kaadettua?
Tässä ois viis päivää enää jäljellä Saksassa ja ihana Suomi odottaa! Jos siellä viihtyis nyt pidempään... Ja tarina saa uuden kulun, ratsastussaappaat narikkaan, kokin takkia niskaan?
Muuttoa suunnittelen ja moneen paikkaan oon hakemuksen laittanu, toivottavasti tärppäis!
Kirjotan tänne vielä koosteen tästä Saksan ajasta, kunhan pää selkenee hieman tästä. Ja ehkä jatkan bloggailua, vaikken maailmalla varsinaisesti viiletä hetkeen ;) Mutta kyllähän sitä elämässä yleensä tapahtuu kummallisuuksia! Ja tokihan mulla juttua pisaa kavioeläimistä ja niiden sielunelämästä, niin että jutunjuurta ei tarvii edes väkisin kaivaa mielensopukoista.
Olo on haikee ja maanantaina varmasti pääsee itku, vaikka niin paljon oon huonojakin hetkiä täällä kokenu. Mutta ehkä yks ihminen ei mun maailmaa saa kaadettua?
maanantai 11. heinäkuuta 2011
Nyt kun voiskin...
....( jos sisu antais periks) juosta Suomeen. Mutta kun pitää olla niin itsepäinen!
Elo tässä mestassa loppuu viimeistään tän kuun lopussa, aikasemmin jos löydän muuta. No panic, työn ettiminenhän onnistuu kolmessa viikossa. Tai sit ei. Kuten aikasempi kokemus näytti. Aloin laittamaan hakemuksia marraskuussa miljoonaan keittiöalan paikkaan ja parista paikasta kuului ylipäätänsä jotain. Hevoshommiian aloin hakemaan tammikuussa ja kyllähän näitä hommia riittäis, mutta paikan valitseminen on sellasta taidetta, että huhhuh.
Tästä paikasta ei oo mitään sanottavaa, kun en keksi kuin muutaman mukavan jutun. Mutta jos odotetaan että pitäis kuulua porukkaan, mutta silti jätetään asioita kertomatta, ei viitsitä kääntää asioita, (vaikka osan ymmärränkin.Tosin nää ei edes taida tajuta että kyllä mä ymmärrän aika paljon.), ei kerrota että hei, tänään syödään sitten ulkona, vaan huomaan tän asian vasta seuraavana päivänä, kun pihalla lojuu astiat ja tyhjät pullot.
Okei, seuraavaks näiden kannattaa tosiaankin palkata ihminen puolasta vaihteeks niin se voikin sopeutua tähän yhteisöön. Parhaani yritin, sisulla menin viimiset kuukaudet. Mutta ihan oikeesti, aikuiselta ihmiseltä odotin vähän parempaa käytöstä, en mielenosoittamista, puhelakkoja ja nälvimistä.
Mä kuitenkin tykkään Saksasta ja elämästä täällä ja haluisin oppia kielen hyvin. Mutta välillä tulee kieltämättä pirun synkkiä hetkiä ja mietin vaan että mitä helkuttia mä oikeesti täältä etin.
Nyt tarvisin olkapäätä, ja kappas, sellasta ei olekaan lähellä...
Onneks on Pauksi, Suippa ja Petruska jotka on jaksanu kuunnella <3 Ja vanhemmat tietty <3
Nyt kun alkaa miettimään, niin onko mulla mitään syytä, miks jäisin Saksaan? Miksen vois mennä Suomeenkin, ainakaan ei tarvis enkkua puhua koko aikaa....
Elo tässä mestassa loppuu viimeistään tän kuun lopussa, aikasemmin jos löydän muuta. No panic, työn ettiminenhän onnistuu kolmessa viikossa. Tai sit ei. Kuten aikasempi kokemus näytti. Aloin laittamaan hakemuksia marraskuussa miljoonaan keittiöalan paikkaan ja parista paikasta kuului ylipäätänsä jotain. Hevoshommiian aloin hakemaan tammikuussa ja kyllähän näitä hommia riittäis, mutta paikan valitseminen on sellasta taidetta, että huhhuh.
Tästä paikasta ei oo mitään sanottavaa, kun en keksi kuin muutaman mukavan jutun. Mutta jos odotetaan että pitäis kuulua porukkaan, mutta silti jätetään asioita kertomatta, ei viitsitä kääntää asioita, (vaikka osan ymmärränkin.Tosin nää ei edes taida tajuta että kyllä mä ymmärrän aika paljon.), ei kerrota että hei, tänään syödään sitten ulkona, vaan huomaan tän asian vasta seuraavana päivänä, kun pihalla lojuu astiat ja tyhjät pullot.
Okei, seuraavaks näiden kannattaa tosiaankin palkata ihminen puolasta vaihteeks niin se voikin sopeutua tähän yhteisöön. Parhaani yritin, sisulla menin viimiset kuukaudet. Mutta ihan oikeesti, aikuiselta ihmiseltä odotin vähän parempaa käytöstä, en mielenosoittamista, puhelakkoja ja nälvimistä.
Mä kuitenkin tykkään Saksasta ja elämästä täällä ja haluisin oppia kielen hyvin. Mutta välillä tulee kieltämättä pirun synkkiä hetkiä ja mietin vaan että mitä helkuttia mä oikeesti täältä etin.
Nyt tarvisin olkapäätä, ja kappas, sellasta ei olekaan lähellä...
Onneks on Pauksi, Suippa ja Petruska jotka on jaksanu kuunnella <3 Ja vanhemmat tietty <3
Nyt kun alkaa miettimään, niin onko mulla mitään syytä, miks jäisin Saksaan? Miksen vois mennä Suomeenkin, ainakaan ei tarvis enkkua puhua koko aikaa....
maanantai 4. heinäkuuta 2011
Carpe diem!
Nyt mun aivotoiminta on hyvinkin runsasta ja päässä pyörii tuhansia, ellei jopa miljoonia asioita! Miten mä selviän niiden kanssa? Jää nähtäväks!
Muutoksen tuulet taitaa alkaa puhaltaa tän kuun aikana. Toisaalta huojentavaa, kun on tehnyt jonkun päätöksen, mutta sen loppuuvieminen on sitten toinen juttu. Mutta kerranhan täällä vaan eletään ja sen mukaan on elettävä! Vaakakuppeja on kuitenkin yleensä kaks.
Paljastan lisää salaisuuksia, kun saan asioihin jotain tolkkua ;)
Pari päivää sit mun yks nuori heppa oli toooosi tuhma, kun olin kiipeemäs selkään. Jalka jalustimeen ja ihan tavalliseen, rauhalliseen tapaan olin menossa sinne selkään kun tää otus hyppää kynttilänä pystyyn. Minkäs siinä teet ku heittäydyt alas, kierit pois jaloista ja pyyhkäset enimmät hiekat pois ja eiku takasin! Ihan hienosti se sit oli, tais ittekin heppa vähän pelästyä tilannetta, koska tänään se oli sit enkeli!
Ärsyttää vaan, kun mulla on aika vähän näitä hevosia ratsastettavana tällä hetkellä ja mitään palautetta en saa. Yhenkin kans olin tehny töitä tosi paljon, kun se on ollu arka ja tadaa, kun tuun lomalta ja katon kun sitä juoksutetaan niin eikös se oo alottanu saman pelleilyn uudestaan (josta sain sen jo luopumaan pari kuukautta sitten. Ärrrrmmuuurrrr.) No ei oo mun ongelma.
Nyt ei voi sanoo et ois kauheen rankkaa, meitä on neljä,vaikka V on lomalla kaks viikkoo. Mun ei oo tarvinnu edes ruokkia, aamusin vaan kastelen maneesin. Hohhoij.
Muutoksen tuulet taitaa alkaa puhaltaa tän kuun aikana. Toisaalta huojentavaa, kun on tehnyt jonkun päätöksen, mutta sen loppuuvieminen on sitten toinen juttu. Mutta kerranhan täällä vaan eletään ja sen mukaan on elettävä! Vaakakuppeja on kuitenkin yleensä kaks.
Paljastan lisää salaisuuksia, kun saan asioihin jotain tolkkua ;)
Pari päivää sit mun yks nuori heppa oli toooosi tuhma, kun olin kiipeemäs selkään. Jalka jalustimeen ja ihan tavalliseen, rauhalliseen tapaan olin menossa sinne selkään kun tää otus hyppää kynttilänä pystyyn. Minkäs siinä teet ku heittäydyt alas, kierit pois jaloista ja pyyhkäset enimmät hiekat pois ja eiku takasin! Ihan hienosti se sit oli, tais ittekin heppa vähän pelästyä tilannetta, koska tänään se oli sit enkeli!
Ärsyttää vaan, kun mulla on aika vähän näitä hevosia ratsastettavana tällä hetkellä ja mitään palautetta en saa. Yhenkin kans olin tehny töitä tosi paljon, kun se on ollu arka ja tadaa, kun tuun lomalta ja katon kun sitä juoksutetaan niin eikös se oo alottanu saman pelleilyn uudestaan (josta sain sen jo luopumaan pari kuukautta sitten. Ärrrrmmuuurrrr.) No ei oo mun ongelma.
Nyt ei voi sanoo et ois kauheen rankkaa, meitä on neljä,vaikka V on lomalla kaks viikkoo. Mun ei oo tarvinnu edes ruokkia, aamusin vaan kastelen maneesin. Hohhoij.
perjantai 1. heinäkuuta 2011
Loma ohitse on!
Katselin alla avautuvaa tilkkutäkkiä. Maan kamara alkoi hiljalleen lähestyä lentokoneen laskiessa korkeutta. Satuin vilkaisemaan ikkunapaikaltani käytävän toiselle puolelle ja sydän hypähti....
Lento Suomeen tapahtui tasan kaks viikkoa sitten. Mentiin Suipan kanssa yhtä matkaa kentälle, ja se raukka joutu odottamaan konettaan iltakymmeneen asti ja jatkolento Riikasta oli tehnyt kivat ja lähteny etuajassa, vaikka 10 ihmstä puuttu koneesta. Outoa, sanoisinko. Omat lennot suju hienosti, mitä nyt Köpis-Hki lähtö tapahtui 30 min myöhässä, mutta se kirittiin kiinni kahellakymmenellä minuutilla. Nukuin koneessa taas lahjakkaasti :)
Torstaina ajettiin sitten iltapäivällä kohti Ypäjää ja käväsin kotona hakemassa uudet piilarit, kun kaks viimestä paria oli aiheuttanu mulle sellaset silmätulehdukset että vuoronperään molemmat silmät vuoti kolme päivää. silmätipat autto vähän.
Ypäjällä saatiin ohjeet seuraavaa päivää varten ja sitten kohti paikallista :) Kyllä se kylmä siideri terasilla on hyvää monen kuukauden jälkeen!
Perjantaina ja lauantaina toimin ruotsalaisen koulutuomarin sihteerinä neljässä kansainvälisessä luokassa. Ja niin kulunut lause kuin se onkaan, niin katsomalla oppii. Varsinkin jos on asiantuntija vieressä! Meillä toimi yhteistyö loistavasti ja vaikka välillä mulla meni joku kommentti ohi, tai en ollut varma kuinka joku sana kirjotettiin, niin sitten se käytiin ohjelman loputta läpi. Omaksi lemppariks nousi tanskalainen ratsukko Bo Hoestrup-Cajo. Siinä oli vaan jotakin, varsinkin Kürin lopussa, kun mies ratkesi halaamaan hevostaan pitkään ja hartaasti ja taisinpa jotakin kimaltavaa nähdä miehen silmissä. Olin kuitenkin aivan ratsukon edessä C-pisteessä!
Sunnuntaina olikin vuorossa taas uutta, sillä toimin sihteerinä eri tuomarille ja vieläpä vapaaohjelmassa! Alun kohtien etsimisen jälkeen pystyin jo seuraamaankin suorituksia! !Katsottiin yhen kaverin kanssa derbyluokka paria vikaa lukuunottamatta, kunnes sade ylty sen verran että päätettiin lähteä ennen pahinta ryysistä.
Ypäjä-reissu siis onnistui ihan kivasti ja nyt voin sanoa ettei kyllä sinne pahemmin enää kaipaa! Kun siihen sai näinkin paljon jo etäisyyttä, niin näkee senkin kylän vähän eri kantilta :P
Junan ikkunaa pitkin valui vesivanoja. Suomen kesä ja lähestyvä keskikesän juhla taidettaisiin viettää tuttuun tapaan kosteissa merkeissä...
Maanantaina suuntasin siskon kanssa Helsingistä junalla kohti Lieksaa ja mökkiä. Tiistaina vaan löhöilyä ja kellon ympäri mukkumista+päikkärit kissan kanssa sohvalla.
Keskiviikkona oli vuorossa kotimaan matkailua ja auto kohti Kolia. Huipulta avautu kyllä mahtava näköala kukkuloineen kaikkineen. Äitin kanssa mentiin alas hiihtohissillä, joka on kesäisin maisema käytössä. Ihme kyllä päivä oli osittain aurinkoinen!
Torstaina käytiin ihan ihmisten ilmoilla ja illalla taas saunassa, kuten tiistainakin. Järveen en rohjennu :) Mikä kumma siinä on, että lapsena sitä pulikoi onnellisena jossain +12 asteisessa vedessä, mutta mitä vanhemmaks sitä tulee, niin sitä korkeemmat vaatimukset?
Perjantaina mut ajettiin Joensuun juna-asemalle ja nenä kohden Jämsää, Himosta ja juhannusta!
Hauskaahan siellä oli ja artistit veti hienosti. Tosin en kyl oikeesti ymmärrä mitä hienoo Nygårdissä on. Okei, sanotukset poikkee radikaalisti muista, mutta hei c'mon!;)
Sunnuntaina sain tytöt Soshkan autoon kymmeneltä ja lähettiin ajelemaan kohti etelää ilman ruuhkia.
Illalla piipahdin viel naapurilla iltakahveella turisemassa mukavia (:
Maanantaina taas Hki.
Ihana loma oli, kiitos kaikille vielä! Oli ihana nähdä tuttuja naamoja, ihana tutustua uusiin ihmisiin, ihana juoda siideriä ihanassa seurassa ja ah, suomalainen ruoka! Sitä ei voita mikään!
... Ikkunasta mun oikeelta puolelta avautu varmaan yks hienoimmista näystä. Pilvikumpareet kelluin vuoren huippujen päällä ja vuorijono jatkoi loputtomiin. Alpit. Siinä hetken mielijohteestä päätin että tonne mun on päästävä vielä. Taas yks uus juttu tee-elämän-aikana.listaan!
Tiistaina lensin suoralla lennolla Helsingistä Müncheniin. Lentokoneessa on paha nukkua, keskipenkillä oon joskus Englannista tullessa pilkkiny komeesti (hyvä ettei kuola oo valunu (;) ja ikkunapaikalla vääntyy niska :/ Heräsin kapteenin kuuluttaessa että seuraavaksi alla on Praha, lentokorkeus noin 4 km ja kohteessa on erittäin hieno ilma.
(Mun ruumasta tulleeseen laukkuun oli isketty security checked tarra, häh? Ei siel ollu ku pari siideriä!)
Keli oli kyllä mitä hienoin, kävelin ympäriinsä ja litkin juomista ja ostin maailman toisteks parasta jätskiä! Kolme palloa, appelsiinijogurtti, kookos jja tiramisu! Namananananam!
Annoin katseen halkoa maisemaa. Tumman vihreitä maissipeltoja reunustivat kullanhohtavat venhäpellot. Siellä täällä oli rypäs valkoisia taloja punaislla tiilikatoilla ja keskeltä kohosi kirkon torni. Välillä juna sukelsi tunneliin, jossa korvat napsahtivat lukkoon, mutta pian taas aurikoinen maisema kiisi esiin. Kukkulat kohosivat kohti taivaita ja laaksoja verhosi lehtipuiden runsas kasvusto. Laskeva aurinko värjäsi valkeat talot oranssin eri sävyihin ja pian se katosi jonkin kukkalan taakse, kun oltiin Hampurin liepeillä.
Torstaina ajettiin sitten iltapäivällä kohti Ypäjää ja käväsin kotona hakemassa uudet piilarit, kun kaks viimestä paria oli aiheuttanu mulle sellaset silmätulehdukset että vuoronperään molemmat silmät vuoti kolme päivää. silmätipat autto vähän.
Ypäjällä saatiin ohjeet seuraavaa päivää varten ja sitten kohti paikallista :) Kyllä se kylmä siideri terasilla on hyvää monen kuukauden jälkeen!
Perjantaina ja lauantaina toimin ruotsalaisen koulutuomarin sihteerinä neljässä kansainvälisessä luokassa. Ja niin kulunut lause kuin se onkaan, niin katsomalla oppii. Varsinkin jos on asiantuntija vieressä! Meillä toimi yhteistyö loistavasti ja vaikka välillä mulla meni joku kommentti ohi, tai en ollut varma kuinka joku sana kirjotettiin, niin sitten se käytiin ohjelman loputta läpi. Omaksi lemppariks nousi tanskalainen ratsukko Bo Hoestrup-Cajo. Siinä oli vaan jotakin, varsinkin Kürin lopussa, kun mies ratkesi halaamaan hevostaan pitkään ja hartaasti ja taisinpa jotakin kimaltavaa nähdä miehen silmissä. Olin kuitenkin aivan ratsukon edessä C-pisteessä!
Sunnuntaina olikin vuorossa taas uutta, sillä toimin sihteerinä eri tuomarille ja vieläpä vapaaohjelmassa! Alun kohtien etsimisen jälkeen pystyin jo seuraamaankin suorituksia! !Katsottiin yhen kaverin kanssa derbyluokka paria vikaa lukuunottamatta, kunnes sade ylty sen verran että päätettiin lähteä ennen pahinta ryysistä.
Ypäjä-reissu siis onnistui ihan kivasti ja nyt voin sanoa ettei kyllä sinne pahemmin enää kaipaa! Kun siihen sai näinkin paljon jo etäisyyttä, niin näkee senkin kylän vähän eri kantilta :P
Junan ikkunaa pitkin valui vesivanoja. Suomen kesä ja lähestyvä keskikesän juhla taidettaisiin viettää tuttuun tapaan kosteissa merkeissä...
Maanantaina suuntasin siskon kanssa Helsingistä junalla kohti Lieksaa ja mökkiä. Tiistaina vaan löhöilyä ja kellon ympäri mukkumista+päikkärit kissan kanssa sohvalla.
Keskiviikkona oli vuorossa kotimaan matkailua ja auto kohti Kolia. Huipulta avautu kyllä mahtava näköala kukkuloineen kaikkineen. Äitin kanssa mentiin alas hiihtohissillä, joka on kesäisin maisema käytössä. Ihme kyllä päivä oli osittain aurinkoinen!
Perjantaina mut ajettiin Joensuun juna-asemalle ja nenä kohden Jämsää, Himosta ja juhannusta!
Hauskaahan siellä oli ja artistit veti hienosti. Tosin en kyl oikeesti ymmärrä mitä hienoo Nygårdissä on. Okei, sanotukset poikkee radikaalisti muista, mutta hei c'mon!;)
Sunnuntaina sain tytöt Soshkan autoon kymmeneltä ja lähettiin ajelemaan kohti etelää ilman ruuhkia.
Illalla piipahdin viel naapurilla iltakahveella turisemassa mukavia (:
Maanantaina taas Hki.
Ihana loma oli, kiitos kaikille vielä! Oli ihana nähdä tuttuja naamoja, ihana tutustua uusiin ihmisiin, ihana juoda siideriä ihanassa seurassa ja ah, suomalainen ruoka! Sitä ei voita mikään!
... Ikkunasta mun oikeelta puolelta avautu varmaan yks hienoimmista näystä. Pilvikumpareet kelluin vuoren huippujen päällä ja vuorijono jatkoi loputtomiin. Alpit. Siinä hetken mielijohteestä päätin että tonne mun on päästävä vielä. Taas yks uus juttu tee-elämän-aikana.listaan!
Tiistaina lensin suoralla lennolla Helsingistä Müncheniin. Lentokoneessa on paha nukkua, keskipenkillä oon joskus Englannista tullessa pilkkiny komeesti (hyvä ettei kuola oo valunu (;) ja ikkunapaikalla vääntyy niska :/ Heräsin kapteenin kuuluttaessa että seuraavaksi alla on Praha, lentokorkeus noin 4 km ja kohteessa on erittäin hieno ilma.
(Mun ruumasta tulleeseen laukkuun oli isketty security checked tarra, häh? Ei siel ollu ku pari siideriä!)
Keli oli kyllä mitä hienoin, kävelin ympäriinsä ja litkin juomista ja ostin maailman toisteks parasta jätskiä! Kolme palloa, appelsiinijogurtti, kookos jja tiramisu! Namananananam!
Annoin katseen halkoa maisemaa. Tumman vihreitä maissipeltoja reunustivat kullanhohtavat venhäpellot. Siellä täällä oli rypäs valkoisia taloja punaislla tiilikatoilla ja keskeltä kohosi kirkon torni. Välillä juna sukelsi tunneliin, jossa korvat napsahtivat lukkoon, mutta pian taas aurikoinen maisema kiisi esiin. Kukkulat kohosivat kohti taivaita ja laaksoja verhosi lehtipuiden runsas kasvusto. Laskeva aurinko värjäsi valkeat talot oranssin eri sävyihin ja pian se katosi jonkin kukkalan taakse, kun oltiin Hampurin liepeillä.
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Minäkö hyvä kaveri?
No en, surkea! Soshkalla oli synttärit eilen ja mein piti lähtee "aamuyönbileisiin". No joku oli jo perjantaina ulkona ja samoilla silmillä meni suoraan aamutalliin. Siin se päivä meni töitä tehdessä ja taon nukuin ku pieni eläin. Illalla nukuin pariin otteeseen ja sit mentiin joskus kaheksalta nukkuu et herättäis 3. HAHAHAHAH! Hyvä vitsi! SORI SUIPPA! (Nyt se kyllä puhuu kärpäselle, että ehkä sen ois pitäny pysyä aina kahdeksantoistakesäisenä.)
Oon tullu tulokseen, että mun elämä on yhtä laskemista ja pakkaamista. Aina löytyy hyvä syy laskea päiviä johonkin.
Ja se pakkaaminen. Sitä on kyllä tullut tehtyä kauheesti viime vuosien aikana,ainakin siltä se tuntuu. Nyt tarvis taas pakata, mut onneks vaan parin viikon kamat ja aika kevyesti meinasin pärjätä, koska lupasin jo raahata siideriä tänne, niin voidaan pitää siiderivertailu :)
Kissavauvat on nyt tällä viikolla jo 7 viikkosia, ja ne leikkii ihan täysillä hurrrjia villikissoja. Annoin niille suomalaiset nimetkin jo, mutta ne todennäköseseti muuttuu englannin-tai saksankielisiksi.
Nyt aion unohtaa tän blogin kahden viikon ajaks (heheh, ei mitään uutta!) koska tämä tyttö painelee kesälaitumelle keräämään energiaa! Taisin jopa löytää uuden motivaation saksan opiskelulle ;) Let see!
Ja katotaan mihin suuntaan tää homma kääntyy loman jälkeen.
Oon tullu tulokseen, että mun elämä on yhtä laskemista ja pakkaamista. Aina löytyy hyvä syy laskea päiviä johonkin.
Ja se pakkaaminen. Sitä on kyllä tullut tehtyä kauheesti viime vuosien aikana,ainakin siltä se tuntuu. Nyt tarvis taas pakata, mut onneks vaan parin viikon kamat ja aika kevyesti meinasin pärjätä, koska lupasin jo raahata siideriä tänne, niin voidaan pitää siiderivertailu :)
Kissavauvat on nyt tällä viikolla jo 7 viikkosia, ja ne leikkii ihan täysillä hurrrjia villikissoja. Annoin niille suomalaiset nimetkin jo, mutta ne todennäköseseti muuttuu englannin-tai saksankielisiksi.
 |
| Tihru |
 |
| Karkuri kiipeää, tai ainakin yrittää kovasti! |
 |
| Kissatäti Sufi, musta on Mustis, puna-valkoläikiäs on Tuhru, edessä oleva punavalkoinen on Tihru ja takana olevan punainen on Karkuri. |
Nyt aion unohtaa tän blogin kahden viikon ajaks (heheh, ei mitään uutta!) koska tämä tyttö painelee kesälaitumelle keräämään energiaa! Taisin jopa löytää uuden motivaation saksan opiskelulle ;) Let see!
Ja katotaan mihin suuntaan tää homma kääntyy loman jälkeen.
perjantai 3. kesäkuuta 2011
Riders get tanned.
Ou jea. NÄYTÄ MULLE MISSÄ SULLA ON RUSKETUSRAIDAT!
Ei tarvii näyttää, kun ranteis menee hanskan rajat, käsivarsissa on t-paidan rajat, yläseläs menee jonkun topin raja ja jalat on valkoset (ihanaa pitää pitkiä housuja +28 asteen helteessä). Ja missä välissä oon tätä väriä ede hankkinu, ku oon oikeesti 98% ajasta maneesissa/tallissa??
Eilen sain nukkua aamulla ihan niin pitkään ku halusin ja hienosti venytin sinne puol yhteentoista. Ja siis sain pitää ihan oikean vapaan. Otin ja lähdin eka kuvaa Sofille muistoi sen paikasta ja sit suunnattiin Stadeen hengailemaan. Jotenkin eksyttiin pizzalle jäätelön syönnin jälkeen ja namnam, olipas hyvää!
Illalla ajoin sit P:n ja yhen toisen tyypin kanssa parinkymmenen minuutin päähän karkeloihin. Juu, luulin että se ois jossaín pöpelikös istuskelua ja kun paikan päälle päästiin niin totuus valkeni. Mitään istuskelua, vaan ihan normaali viikonloppumenininki pyhäpäivän (joillakin pitkä vklp) kunniaks. Ja voi että mulla oli hauskaa, kun kattelin niitä ihmisä :D
Reitti oli kamala. Sata kertaa pahempi tie ku englannissa. Kuoppaa, mutkaa, neulansilmä mutkaa, nopeusrajotukset mutkissa 30 tai 70, muuten sai painaa sata lasissa. Joo, et se niistä saksan hyvistä teistä. Autobahna nyt onkin sit asia erikseen. Ei siel voi oikeen kuoppii olla, ku parhaat ajaa siellä kahtasataa.
No, huomen uusiks. Ilman että mä ajan!
Kauhulla odotan miltä mun ridaus näyttää, kun videot saadaan paikan kotisivuille. Yhdestä otuksesta onkin jo siel video, jossa mä keikun mukana. Olihan se jee ridata uus heppa suoraan videolle. Nyt se menis viel hienommin. Se on taitava tamma, viis vee ja menee raviväistöt ja kaikkee sellasta kivaa!
15.6. tämä tyttö laskeutuu Suomen kamaralle viettämään ansaittua lomaa kaheks viikkoa. Loma on jo aikalailla ohjelmoitu!
Miks tykkään saksalaisesta arkkitehtuurista niin paljon, et koneen muistista löytyy kohta kymmenittäin t a l o i s t a ?
Ei tarvii näyttää, kun ranteis menee hanskan rajat, käsivarsissa on t-paidan rajat, yläseläs menee jonkun topin raja ja jalat on valkoset (ihanaa pitää pitkiä housuja +28 asteen helteessä). Ja missä välissä oon tätä väriä ede hankkinu, ku oon oikeesti 98% ajasta maneesissa/tallissa??
Eilen sain nukkua aamulla ihan niin pitkään ku halusin ja hienosti venytin sinne puol yhteentoista. Ja siis sain pitää ihan oikean vapaan. Otin ja lähdin eka kuvaa Sofille muistoi sen paikasta ja sit suunnattiin Stadeen hengailemaan. Jotenkin eksyttiin pizzalle jäätelön syönnin jälkeen ja namnam, olipas hyvää!
Illalla ajoin sit P:n ja yhen toisen tyypin kanssa parinkymmenen minuutin päähän karkeloihin. Juu, luulin että se ois jossaín pöpelikös istuskelua ja kun paikan päälle päästiin niin totuus valkeni. Mitään istuskelua, vaan ihan normaali viikonloppumenininki pyhäpäivän (joillakin pitkä vklp) kunniaks. Ja voi että mulla oli hauskaa, kun kattelin niitä ihmisä :D
Reitti oli kamala. Sata kertaa pahempi tie ku englannissa. Kuoppaa, mutkaa, neulansilmä mutkaa, nopeusrajotukset mutkissa 30 tai 70, muuten sai painaa sata lasissa. Joo, et se niistä saksan hyvistä teistä. Autobahna nyt onkin sit asia erikseen. Ei siel voi oikeen kuoppii olla, ku parhaat ajaa siellä kahtasataa.
No, huomen uusiks. Ilman että mä ajan!
Kauhulla odotan miltä mun ridaus näyttää, kun videot saadaan paikan kotisivuille. Yhdestä otuksesta onkin jo siel video, jossa mä keikun mukana. Olihan se jee ridata uus heppa suoraan videolle. Nyt se menis viel hienommin. Se on taitava tamma, viis vee ja menee raviväistöt ja kaikkee sellasta kivaa!
15.6. tämä tyttö laskeutuu Suomen kamaralle viettämään ansaittua lomaa kaheks viikkoa. Loma on jo aikalailla ohjelmoitu!
Miks tykkään saksalaisesta arkkitehtuurista niin paljon, et koneen muistista löytyy kohta kymmenittäin t a l o i s t a ?
maanantai 30. toukokuuta 2011
sit ku alkaa menee huonosti ni sit kans menee!
Ihan ku eilises tippumises ei ois ollu tarpeeks.
Meille tuli viime viikol 7 uutta nuorta heppaa. Ihan kivannäkösiä ja suurin osa osaa käyttäytyy. Tänään mut laitettiin saksimaan niiden villihevoslook pois. Kaks ekaa seistä möllötti kiltisti vapaana. Kolmas olikin sit hankala. Se on vähän arka ja käytös sen mukasta sitten. Menin karsinaan ja varoin just kaikkii äkkinäisiä liikkeitä. Eikö tää luojan luoma sit käänny salama ympäri. Sit vaan tajuun et p***ele, perä nouseeeeeee ja tuuumps, takajalka suoristuu mun reidelle. Kyllä siinä muutama ärräpää pärähti railakkaasti kun könkkäsin ulos sielt boksista. Jatkoin matkaa aina siäslle asti ja jääpalapussia jalkaan. Loppupäivä menikin sit linkatessa. Tosin kolme heppaa esitin siihen päälle ratsain asiakkaaalle, kahden kans juoksin ees taas, hoidin iltaruokinnan V:n kans isos tallissa, ajoin Stadeen Soshkan kans ja shoppasin uusii t-paitoi.
Apua, ja sit mun saappaasta jotenkin kummasti on vetskari hajonnu!!! Eilen viel toimi moitteetta ja tänään oli rikki :( Nyt on käytössä yhdet ratsikengät kokoa NELKYTKAKS ja mun jalka on siis 37-38... :D
ENpäs edes kertonu pikkukissoista! Ne synty kuukaus sitten ja ne synty yhden ponin karsinaan. Tää poni lähti nyt viikonloppuna uuteen kotiin ja nyt kissat viillinty ja vallottaa koko karsinan kun isoveikka on poistunut! Yks mustavalkonen ja kolme punavalkosta, niiiiiiiin sulosia <3
Jotain muutakin mulla tuli viel eilen koneen sulkemisen jälkeen mieleen, mutten saa päähäni mitä se mahto olla!
Tänään en onneks kattonu lämpömittarii ennen töiden loppumista. Autossa se näytti kuudelta +18.. Hallelujah!
Meille tuli viime viikol 7 uutta nuorta heppaa. Ihan kivannäkösiä ja suurin osa osaa käyttäytyy. Tänään mut laitettiin saksimaan niiden villihevoslook pois. Kaks ekaa seistä möllötti kiltisti vapaana. Kolmas olikin sit hankala. Se on vähän arka ja käytös sen mukasta sitten. Menin karsinaan ja varoin just kaikkii äkkinäisiä liikkeitä. Eikö tää luojan luoma sit käänny salama ympäri. Sit vaan tajuun et p***ele, perä nouseeeeeee ja tuuumps, takajalka suoristuu mun reidelle. Kyllä siinä muutama ärräpää pärähti railakkaasti kun könkkäsin ulos sielt boksista. Jatkoin matkaa aina siäslle asti ja jääpalapussia jalkaan. Loppupäivä menikin sit linkatessa. Tosin kolme heppaa esitin siihen päälle ratsain asiakkaaalle, kahden kans juoksin ees taas, hoidin iltaruokinnan V:n kans isos tallissa, ajoin Stadeen Soshkan kans ja shoppasin uusii t-paitoi.
Apua, ja sit mun saappaasta jotenkin kummasti on vetskari hajonnu!!! Eilen viel toimi moitteetta ja tänään oli rikki :( Nyt on käytössä yhdet ratsikengät kokoa NELKYTKAKS ja mun jalka on siis 37-38... :D
ENpäs edes kertonu pikkukissoista! Ne synty kuukaus sitten ja ne synty yhden ponin karsinaan. Tää poni lähti nyt viikonloppuna uuteen kotiin ja nyt kissat viillinty ja vallottaa koko karsinan kun isoveikka on poistunut! Yks mustavalkonen ja kolme punavalkosta, niiiiiiiin sulosia <3
Jotain muutakin mulla tuli viel eilen koneen sulkemisen jälkeen mieleen, mutten saa päähäni mitä se mahto olla!
Tänään en onneks kattonu lämpömittarii ennen töiden loppumista. Autossa se näytti kuudelta +18.. Hallelujah!
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
än-yy-tee-NYT!
Nyt annan palaa sydämen kyllyydestä! Jos y-kirjain suostuu pelittää.
Elikkäs. Ei kelata alkuun, vaan edetään takaperin.
Tänään oli asiakkaita. Koska P on lomalla ollut koko viikon, niin erkki on sitten esittänyt heppasia. Yhden kahdesti, sit raahannu heppoja maneesiin irtojuoksuttevaks ja irtohypyttänyt pari. Ja lentänyt kauniillä kaarella alas. Heppa säikähti ääntä ulkoa ja pummm, salaman nopeesti hyppäs johonkin ja fip, löydän itteni tantereesta.
Viimeks lensin 9 päivää sitten. Ratsastin mun yhtä mustaa ulkona. Se haluaa vakaasti olla kouluponny ja sit P laitto meille sellasen kouluhepparistikon. Ravissa ookoo, mut annas olla ku tuun laukassa sille max 30 cm ristille, ni eikö elukka hyppää ku gp-esteen ja esteen jälkeen kaasua vähän lisää ja pukki-pukki-pukki. Eikä siis mitään pieniä, vaan pää polvissa. Mä roikuin kuin ihmeen kaupalla kyydissä kaikki äkkikäännökset ja sit monta pukkisarjaa myöhemmin putosin. Olin jo ehtiny kerran melkein pudota, mutta apinan raivolla kampesin siinä pukittelun lomassa itseni takasin kyytiin ;) Hepo pysähty ku seinään, odotti kiltisti kuskin kiivetessä selkään ja eiku uudestaan paremmalla menestyksellä.
S (Sofi, Suri, Soshka, Sufi,) löysi itsensä Saksanmaalle kuukaus sitten. Perillä se oli täällä joskus 11 pm, hain sen junalta. Ja kellä mahto olla työaamu seuraavana aamuna, häh? Tietty. No mut ei se 17 hepon ruokinta vie kun 20 min ja sen jälkeen lopetin työt. Pomolta yritin monena päivänä kysyä, et mites se mulle luvattu loma, millon saan pitää vapaata. En saanu ikinä kunnon vastausta, joten otin valtuuden omiin käsiini ja seuraavanakin aamuna nukuin ja S kävi ruokkimas elukat ja hengaili talleissa kun meikä veteli hirsiä :) Sit se mokoma tuli kiskoo mut sängystä kymmeneltä, apua!
Shoppailtiin Stadessa mun "vapaapäivänä". Päädyttiin tietty h&m:n ja jotain tarttu. Ja tarttu sit jotain vähän kalliimpaakin viereisestä kaupasta... ;)
Sen viikon maanantaina pidin ihan oikean, kokonaisen vapaan, vaikka vähän vihjailevasti multa kysyttiin sunnuntaina et meinaanko ruokkia aamulla. NO EN TODELLAKAAN! Pudistin vaan kiivaasti päätäni ja neinittelin siinä.
Se loma olikin sit onnellisesti siinä. Siis oikeesti. Kaks ja puol päivää. Jou. kesäkuus sit taidan lomailla ihan tunteella!
Sitten ollaan käyty keskustelua mun hevosten määrästä. Ne kun tuppaa vaan vähenemään ilman mitään kunnon syytä. Mä todellakin ymmärrän että P:llä on pidempi kokemus tästä hommasta, mutta haloo. Kuin mä ikinä voin kehittyä, jos en saa mitää tehdä. Tai mitään ja mitään. Kyllä mä ruokkia saan ja laittaa heppoi kuntoon. Ja juoksuttaa. Mut ehkä se tästä taas lähtee nousuun. Ja oon ainakin saanu pitää kaks ponia ihan kokonaan itelläni. Ponin esitin ala-arvoisesti sunnuntaina, mutta enpä muuta odottanukkaan kun olin ratsastanu sen edellisenä päivänä (oon menny sitä a i n a gramaaneilla) ja sitä ennen viikkoa aikasemmin, kun "meillä on näitä tärkeempiä". Sit esitin sen ja poni painelee kuin kirahvi pitkin maneesia.... :D Ei tehny vaikutusta. Nyt se on ollu tehotreenissä, kun sanoin että se on hyvä jos se liikkuu ratsastettuna monta kertaa viikossa, ei vaan kahta-kolmea. Mut ei se muutenkaan ihan pikkulasten poni oo, iältään ja luonteeltaan. Mutta ihana.
Hampurgerissakin ollaan ehditty käydä jo kahdesti. Eka yks lauantai suunnattiin junalla sinne. Metrolla päädyttiin satamaan, jossa juhlittiin sataman synttäreitä. Woouu, miten paljon ihmisii! Sit tosiaan seuraavana maanantaina leikittiin turisteja ja shoppailtiin vähän lisää, kuten esim uudet bikinit, jotka edelleen odottaa rantakelejä............ ja vapaata.
Sitten ollaan käppäilty ympäriinsä täällä ja tuolla S:n kans. Kuvamateriaalia, olkaa niin hyvät:
Ja Suomen lätkämatsit taidttiin kahta lukuunottamatta kattoa kaikki :) JEEE! En kyllä tajua kuinka saksalaiset ei ymmärtäny yhtään koko touhua. Hei, teilläkin on oma joukkue, joka viel pelas melkosen hyvin...? What is the problem?
Mitäsköhän muuta?
Hyviä biisejä oon kuullu viime aikoina ja pelottavaa on se, et s a k s a l a i n e n musa alkaa upota... Hyviä esimerkkejä on esim. Revolverhead, Pietro Lombardi, (Saksan idols? voittaja.Vaikka en ihan tajua ulkonäköä ja musatyylin yhdistelmää. http://www.viva.tv/musik/artists/pietro-lombardi/videos/call-my-name-652330/ ) Jupiter Jonas... Näitähän löytää! Pitbullit, Jennifer Lopezit ja kumppanit jää saksalaisten jalkoihin kyläbailuissa ;) Mun päivän pelastaa usein kyllä Martin Solveigin Hello, ihanaa energiaa! Ja mun inhokki, Bruno Mars kohotti pointsejaan The Lazy Songin avulla! Soshka jo ehdotti, että soitat tätä ihan täysillä nii ehkä pomo tajuaa. Muuten vois toimia, mut pomon omin sanoin se ei välitä mistä biisi kertoo, kunhan se kuulostaa hyvältä! Huonoina päivinä keittiössä jumputtaa sit scooter ja muu bassojetkeiset biisit... :P
p.s. Kohta ois mieskalenterin kuvat otettuina ;) Tulee parempi ku mitä Cosmopolitanin! Tilaukset saa tehdä mulle!
Elikkäs. Ei kelata alkuun, vaan edetään takaperin.
Tänään oli asiakkaita. Koska P on lomalla ollut koko viikon, niin erkki on sitten esittänyt heppasia. Yhden kahdesti, sit raahannu heppoja maneesiin irtojuoksuttevaks ja irtohypyttänyt pari. Ja lentänyt kauniillä kaarella alas. Heppa säikähti ääntä ulkoa ja pummm, salaman nopeesti hyppäs johonkin ja fip, löydän itteni tantereesta.
Viimeks lensin 9 päivää sitten. Ratsastin mun yhtä mustaa ulkona. Se haluaa vakaasti olla kouluponny ja sit P laitto meille sellasen kouluhepparistikon. Ravissa ookoo, mut annas olla ku tuun laukassa sille max 30 cm ristille, ni eikö elukka hyppää ku gp-esteen ja esteen jälkeen kaasua vähän lisää ja pukki-pukki-pukki. Eikä siis mitään pieniä, vaan pää polvissa. Mä roikuin kuin ihmeen kaupalla kyydissä kaikki äkkikäännökset ja sit monta pukkisarjaa myöhemmin putosin. Olin jo ehtiny kerran melkein pudota, mutta apinan raivolla kampesin siinä pukittelun lomassa itseni takasin kyytiin ;) Hepo pysähty ku seinään, odotti kiltisti kuskin kiivetessä selkään ja eiku uudestaan paremmalla menestyksellä.
S (Sofi, Suri, Soshka, Sufi,) löysi itsensä Saksanmaalle kuukaus sitten. Perillä se oli täällä joskus 11 pm, hain sen junalta. Ja kellä mahto olla työaamu seuraavana aamuna, häh? Tietty. No mut ei se 17 hepon ruokinta vie kun 20 min ja sen jälkeen lopetin työt. Pomolta yritin monena päivänä kysyä, et mites se mulle luvattu loma, millon saan pitää vapaata. En saanu ikinä kunnon vastausta, joten otin valtuuden omiin käsiini ja seuraavanakin aamuna nukuin ja S kävi ruokkimas elukat ja hengaili talleissa kun meikä veteli hirsiä :) Sit se mokoma tuli kiskoo mut sängystä kymmeneltä, apua!
Shoppailtiin Stadessa mun "vapaapäivänä". Päädyttiin tietty h&m:n ja jotain tarttu. Ja tarttu sit jotain vähän kalliimpaakin viereisestä kaupasta... ;)
Sen viikon maanantaina pidin ihan oikean, kokonaisen vapaan, vaikka vähän vihjailevasti multa kysyttiin sunnuntaina et meinaanko ruokkia aamulla. NO EN TODELLAKAAN! Pudistin vaan kiivaasti päätäni ja neinittelin siinä.
Se loma olikin sit onnellisesti siinä. Siis oikeesti. Kaks ja puol päivää. Jou. kesäkuus sit taidan lomailla ihan tunteella!
Sitten ollaan käyty keskustelua mun hevosten määrästä. Ne kun tuppaa vaan vähenemään ilman mitään kunnon syytä. Mä todellakin ymmärrän että P:llä on pidempi kokemus tästä hommasta, mutta haloo. Kuin mä ikinä voin kehittyä, jos en saa mitää tehdä. Tai mitään ja mitään. Kyllä mä ruokkia saan ja laittaa heppoi kuntoon. Ja juoksuttaa. Mut ehkä se tästä taas lähtee nousuun. Ja oon ainakin saanu pitää kaks ponia ihan kokonaan itelläni. Ponin esitin ala-arvoisesti sunnuntaina, mutta enpä muuta odottanukkaan kun olin ratsastanu sen edellisenä päivänä (oon menny sitä a i n a gramaaneilla) ja sitä ennen viikkoa aikasemmin, kun "meillä on näitä tärkeempiä". Sit esitin sen ja poni painelee kuin kirahvi pitkin maneesia.... :D Ei tehny vaikutusta. Nyt se on ollu tehotreenissä, kun sanoin että se on hyvä jos se liikkuu ratsastettuna monta kertaa viikossa, ei vaan kahta-kolmea. Mut ei se muutenkaan ihan pikkulasten poni oo, iältään ja luonteeltaan. Mutta ihana.
Hampurgerissakin ollaan ehditty käydä jo kahdesti. Eka yks lauantai suunnattiin junalla sinne. Metrolla päädyttiin satamaan, jossa juhlittiin sataman synttäreitä. Woouu, miten paljon ihmisii! Sit tosiaan seuraavana maanantaina leikittiin turisteja ja shoppailtiin vähän lisää, kuten esim uudet bikinit, jotka edelleen odottaa rantakelejä............ ja vapaata.
Sitten ollaan käppäilty ympäriinsä täällä ja tuolla S:n kans. Kuvamateriaalia, olkaa niin hyvät:
 |
| Hampuri hengailua maanantaina |
 | |||||||||||||||||||||
| Germany's next top sheep model 2011 ? |
Ja Suomen lätkämatsit taidttiin kahta lukuunottamatta kattoa kaikki :) JEEE! En kyllä tajua kuinka saksalaiset ei ymmärtäny yhtään koko touhua. Hei, teilläkin on oma joukkue, joka viel pelas melkosen hyvin...? What is the problem?
Mitäsköhän muuta?
Hyviä biisejä oon kuullu viime aikoina ja pelottavaa on se, et s a k s a l a i n e n musa alkaa upota... Hyviä esimerkkejä on esim. Revolverhead, Pietro Lombardi, (Saksan idols? voittaja.Vaikka en ihan tajua ulkonäköä ja musatyylin yhdistelmää. http://www.viva.tv/musik/artists/pietro-lombardi/videos/call-my-name-652330/ ) Jupiter Jonas... Näitähän löytää! Pitbullit, Jennifer Lopezit ja kumppanit jää saksalaisten jalkoihin kyläbailuissa ;) Mun päivän pelastaa usein kyllä Martin Solveigin Hello, ihanaa energiaa! Ja mun inhokki, Bruno Mars kohotti pointsejaan The Lazy Songin avulla! Soshka jo ehdotti, että soitat tätä ihan täysillä nii ehkä pomo tajuaa. Muuten vois toimia, mut pomon omin sanoin se ei välitä mistä biisi kertoo, kunhan se kuulostaa hyvältä! Huonoina päivinä keittiössä jumputtaa sit scooter ja muu bassojetkeiset biisit... :P
p.s. Kohta ois mieskalenterin kuvat otettuina ;) Tulee parempi ku mitä Cosmopolitanin! Tilaukset saa tehdä mulle!
tiistai 17. toukokuuta 2011
sorry!
Lupaan kirjoittaa kyllä, olin jo kerran kirjoittanut karmean pitkän stoorin kuvineen kaikkineen ja juuri silloin Blogger sanoo että ei ole käytössä tällä hetkellä. Meinasin paiskata koneen lattiaan :P
 |
| Hampurin satamassa päivällä |
 |
| by night |
 |
| LAMBI-lammas <3 |
 |
| Hampurista löydettiin varmaan koko maailma |
 |
| Hampurilainen joutsen |
 |
| Jos ostaisin hevosen nimen perusteella, niin se ois tämä: Lovetime! i. Londontime |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)