joo, morjensta vaan. Mä vaihdan alaa.

Ennen sitä kuitenkin vois kerätä ittensä ja koittaa tuhanennen kerran uudestaan. Tai siis miljardi ois varmaan lähempänä totuutta.

Eilisiin lukuihin.

Lämpömittari kipus +17, illalla viiden aikaan kun istuin autoon ja katsoin mittaria. Käytiin hakemassa yks haflinger-tamma, joka muistuttaa erehdyttävästi tällä hetkellä suomen sukulaistaan Turnipsia :D

Turnipsi

Kiloja löytyy "muutama" ylimääränen, mut eiköhän ne karise tässä kun aletaan reenaa :)

Eilen vietettiin irtohypytyspäivää. Kaikki hepat paria lukuunottamatta hyppäs. Tai hyppäs, ne jotka ei ikinä ollu tehny kyseistä lajia sai loikkia maapuomien yli ja ens kerralla ne sit osaa tän homman. Meillä tehdään kahden esteen kuja ja hepat saa juosta maneesin ympäri ittekseen ja menee sujuvasti itse kujaan. 

Mun Blanca poni loikkas hienosti metrin okserin, vaikka tais olla eka kerta irtohypytystä. Mutta se hyppäs jo maastossa, niin päätettiin kokeilla.

P:n oma heppa otettiin sen pyynnöstä joukon jatkoks ja D nosti esteen sit lopuks tolppien päähän. Ja tokalla kerralla puhtaasti. En kyl tiiä oliks siin paljoo järkee, mut...

>180 taitaa todellisuudessa olla kuitenkin alle ton. Mun maatessa kuumeessa sängyn pohjalla, talliin tuli uus heppa. 7-vuotias jättiläisruuna. Onneks se on kiltti ja valmiiks koulutettu! Sitä ois kiva alkaa käsittelemään... Eli jos joku tykkää isoista kouluhepoista ni äkkiä tänne hakemaan se ;)

Tää päivä on hanurista, ihan suoraan sanottuna. Koko yön sato vettä ja taisin nousta vääräl jalal sängystä. Hevoset on ollu ääliöitä ja onneks oon ratsastanu vaan kaks tähän mennessä. Kolmas odottaa. Mut tää ammatti on vaan sellanen, et pakko hillitä mieltään, koska jos meet hepan selkään karmeessa kiukussa niin voit olla varma ettei ainakaan suju. Ja onneks sitä negatiivista energiaa voi suunnata sit vaik lakasuun tai suitsien hinkkaamiseen tai laiskan hevosen juoksuttamiseen.

Lakasin tosiaan KOKO tallinpihan eilen, kun ei tarvinnu iltapäiväl liikuttaa koneja. Pieni urakka, mut ilman kiirettä ihan jees :) 

Nyt meen jatkaa hommia... Etsin sitä parempaa fiilistä sit joskus. 

p.s. onneks sain kuulla ilouutisen, saan mun ihanan kaverin tänne kuukauden päästä!

 p.p.s. Mittasin sen jättiläisen, korkeus on kuiteskin 181 cm :)

Eikä päivä parantunu yhtään, päin vastoin! Ja vettäkin sataa....

+17

>180 cm
metri
estetolppien korkeus

Selitän luvut huomenna, nyt leffan pariin! ;)

Maanantaita!

Aamu alko lupaavasti, iskettiin 15 tammaa tarhaan ja näin ollen liikutettavia oli muutama vähemmän :) Hommat suju ja ratsastin yhdellä uudella tuttavuudella, Uccella-nimisellä tammalla. (i.Uccello) Iltapäivällä saatiin neljä heppaa karkuutettua, kaks karsinasta ja kaks tarhasta. Mutta miks hevoset karkaa tallissa just sinne päätyyn, josta ei pääse ulos?

Täällä oon tutkinu hevosten passeja. Lähinnä sukujen osalta, sillä nekin on alkanut kiinnostaa enemmän. Nyt koulutuksessa olevista hevosista kolmen isänä on Rotspon. Ja jos onni on myötä, niin tulossa on neljäs, 7-vuotias, joka tekee laukanvaihdot ja on muutenkin pidemmällä!

Mutta kaikista ei tuu Totilaksia, täälläkin on niitä "parempia" ja sit niitä ihan tavallisia, joilla ei oo mitään liitoa missään askellajissa. Ja se tunne, kun istuu selässä, on ihan eri kuin miltä se näyttää! Joku näyttää niiiiin kevyeltä, mutta vaatii ratsastajalta ääretöntä keskittymistä ja pehmeää kättä. Kuten mun musta unelma. Lisää kerron toiste ;)

No, mutta kun P lähtee käymään ensin kotona ja sitten menee kouluun suorittamaan viimeiset opinnot, niin sehän tietää että mut isketään yhden jos toisenkin eläimen selkään! Vähän kammottava ajatus, vaikka kahdessa viikossa saan ihan eri tuntuman tähän hommaan. Tosin nytkin makaan vaatekerrasto päällä peiton alla kuumeessa. Kuukauden nuhan jälkeen kroppa sanoi että lepää hyvä ihminen. Loistava ajoitus!

Olin eilen maastossa supeeerrponnyn kanssa. Matkaseurana oli iso pv-ruuna omistajansa kanssa ja oih, mitä maastoja!!!! Tien pientareet on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia, peltoja avautuu joka suuntaan, metsätiet on loistavassa kunnossa ja päästiin hyppäämään miniesteitä :) Lisäks nähtiin peuroja ja possuja. Onnellisia possuja! Ne saa olla ulkona toteuttamassa itseään.Mun poni oli jo tallin pihassa yhtä korskuvaa valkoista sähikäistä eikä suostunut kävelemään kuin kaks metriä. Menohalut kyl karis kun koko lenkki paineltiin kunnon ravilla ja laukalla! Tykkään <3

Viikonloppuna oltiin tehokkaita. Kun kissat on poissa niin hiiret hyppii pöydille. Omistajat oli lomailemassa ja me myytiin yks hevonen ja ilmeisesti toinenkin. Sitä piti tietty juhlia lauantai-iltana V:n ja P:n kanssa ;)
Lisäks meillä kävi kaks muuta kokeilemassa. Toinen kokeili kai neljää eri hevosta ja halus nähä 7 maneesissa irtona... Lisäks tänään lähti kolme heppaa, kaks Sveitsiin myyntiin. Täältä menee sinne ne "parhaat" hevoset. Yks hepo lähti ratsastuskouluun Baden Badeniin. Inhottava eläin, meillä ei kemiat kohdannu sit yhtään. Se tykkäs hypätä mun kans pystyyn tai sit se jumittu kokonaan, tein mä mitä vaan ja miten vaan.

Koirat otti mut ihmisekseen toisten lomaillessa. Varsinkin Max, joka murisi mulle kun silitin sitä, seuras mua joka paikkaan ja nukku mun vieressä.Tosin se kyl murisee kaikille ;)

Nukuin jo hetken kun pääsin töistä ja nyt alkaa taas tuntumaan siltä, että parempi pistää silmät kii!

Kuukauden rajapyykki ja tilitykset!

Lueskelin ht.nettiä pitkästä aikaa ja bongasin oman blogini sieltä. Kategoriaksi oli valittu hevosalan ammatit. Selvä. Täältä pesee kuukauden tilitys:

Ammattina myyntitallin ratsastaja ja nuorten hevosten kouluttaja.
(Tosin ratsastuksenopettajani opistolta kauhistuisi tästä, koska totta, en ole kouluttaja vielä. Opettelen edelleen tätä vaativaa lajia. Mutta teen tätä kuitenkin ammatikseni niin ehkä termi on hyväksyttävä.)

Myyntitallin arki meillä alkaa aamulla kello 7. Yleensä mä ruokin ison tallin (17 hevosta) ja V hoitaa tallit 1-4 ja D kastelee maneesin pohjan. Kun hepat on saaneet ruuat, lakaisen maneesin eteiset ja taukotuvan. Laitan kaneille (5 + poikaset) vedet ja V ruokkii ne. Annan kissoille ruuan. Sitten on meidän ihmiseten vuoro saada murua napaan. 8-8.30 käytetään syömiseen ja listataan liikutettavat hevoset.
Kaikki hevoset satuloidaan isossa tallissa, joten päivän aikan tulee käveltyä tallien välejä ja muisteltua että missäs tää hepo mahtokaan taas asustaa. Ja kyl niillä melkeen kaikilla on nimet ovissa, mutta kun listalla on reilu 40 hevosta.... Ja tottakai ne näyttää samalta ja tietenkin ne samanväriset asuu vierekkäin!

Kaikkia hevosia ei saada liikenteeseen joka päivä. Osa saattaa olla tarhassa tai sitten osa juoksee maneesissa irtona. Tammat ja ruunat erikseen. Oreja ei nyt siis ole sen yhden kupsahdettua.

En nyt aio tarinoida kuinka nuori hevonen koulutetaan, koska näitä koulutuskuntia on niin monia erilaisia.
Mun onneksi täällä toimitaan saman suuntaisesti kun koulussa opetettiin. Helpottaa näiden elämää täällä, kun niiden ei tarvii selittää mulle ihan kaikkea ;)
Hevosen sisäänratsastusvaihe ei ole kauheen vaikeeta. Yleensä hevonen oppii nopeesti miten liinassa mennään ja ne tottuu ratsastajaan nopeesti. Tottakai on niitä vaikeita tapauksia joiden kanssa kuluu puolet enemmän aikaa, muttajos niitä hevosia on yks kymmenestä, niin ok.

Yleensä aloitetaan noista ratsastajaan totutettavista. Eka juoksutetaan ja sit roikutaan, tällä välin seuraavaa hevosta voidaan jo juoksuttaa, mikäli tämä toinen hevonen ei siitä välitä. Mutta sen juoksutettavan pitää olla nätisti!
Vuorossa on n. 20 min kahvitauko aamupäivällä. Se toteutuu kello 10 ja 11 välillä. Töitä jatketaan yhteen saakka, jolloin alkaa tunnin ruokatauko. Ruoka on tähän mennessä ollut loistavaa! Tosin hevostytöt tykkää syödä kuten hevoset ;)
Kello 14 jatketaan vanhemmilla hepoilla, niitä ratsastetaan enemmän ja niille opetetaan isojen hevosten juttuja.

Noin kello 16 aloitetaan kuivittamaan karsinoita oljella. Minä ja P hoidetaan iso talli ja miehet hoitaa muut. Kun ollaan saatu oma talli valmiiksi, niin tottakai autetaan muissa talleissa, yleensä ykkösessä ja kakkosessa.
Valmiita ollaan 17-17.30.

Mutta asiakkaat sotkevat hieman ohjelmaa. Jotkut hevoset pitää liikuttaa aamulla jollain tavalla, koska ostajat ovat yleensä ihan tavallisia harrastelijoita. Ja tuurilla hevonen on ollut vapaalla edellisenä päivänä ja illalla joku soittaa että tuun huomenna kattomaan tota hevosta.

Jos asiakas ilmoittaa tulevansa iltapäivällä neljältä, pyritään ainakin kuivittamaan ennen sitä.

Lisäksi hevosista otetaan nettisivuille kuva ja osasta tehdään video ja näitä varten puunataan vähän enemmän. Normaalisti putsataan kaviot ja harjataan muutamalla vedolla. Hännästä poistetaan oljet ja kaviot öljytään. (Kokeilkaas muuten rypsiöljyä, toimii aika hyvin ja on halvempaa kuin oikeat kaviorasvat ja muut!)

Meillä on P:n kanssa ns. omat hevoset. Onhan se nuorille kivempi, että sama ihminen on siellä selässä alkuun. Mulla on nyt ruunikko arabi-ruuna, sveitsiläinen poniruuna ja pari pientä pv-tammaa aika alkuvaiheessa. Tai oikeestaan muilla oon päässy jo ravaamaan mutta toinen pv tarvii ilmeisesti sitä aikaa. Osaavampia hevosia on sitten muutama ja niitä vaihdellaan välillä. Mulla on kuntouttevana 12-v tamma joka on toipumassa jalkavammasta ja se on ihana <3 Paitsi tänään se oli kamala ratsastaa!

12-v ihanuus

Ja pääsin tänään hyppäämään mustalla kauniilla tammalla. Heh, eilen ridasin estepenkillä sileellä, kun P ei ehtinykkään hyppämään ja tänää hyppäsin koulupenkillä ;) Tammassa virtaa täysveristä ja se vähän kuumu 50 senttisestä ristikosta!
Ja aaah, mun poni on niiiin paras! Blanca (ei siis Wittina, kuten kävi ilmi kun saatiin paperit) on se 144 cm saksal. ratsuponi. Oppii älytöntä vauhtia ja sen käytös on parantanut tosi paljon tän 3 viikon aikana, jota oon ratsastanut sitä. Se tuli just ennen mua tänne ja oli kamalan kiukkunen muille hevosille. Tänään se ei ollu moksiskaan vaikka lähes 170 cm ruuna peruutti tallin käytävällä sen päälle ;)

Huh, mikä romaani!

Kuukauden oon nyt siis asustanu täällä ja miten töissä voikin olla kivaa???

Ulkona sataa vettä, blaah.

Tigress tahtoo ruokaa

Kesää kohden vauhdilla! Ehkä.

Totta se on. Eilen käytiin syömässä jätskit ja istuttiin ulkona ilta seittemältä! How cool is that? :D
Ja tänään harrastin aamulla kerrospukeutumista (pitkähihanen, huppari, takki) ja kaks jälkimmäistä sai heittää ennen puolta päivää mäkeen, sen verran hiki tulee ratsastaessa ja juoksuttaessa. Tänään juotiin aamupäivän kahvit ulkona, eikä maneesin kahvihuoneessa kuten tavallisesti.

Mulla olis niin monia aiheita kirjotettavana ettette edes arvaa!

Kuten paikallisista ponitytöistä, rouvaratsastajista, omasta koulutuksesta, saksalaisesta elämäntyylistä... Juttua on siis luvassa maan ja taivaan väliltä, pysykää linjoilla ;)

Omaan koulutukseen puutun sen verran tässä, että olen siis valmistunut tammikuussa hevostenhoitajaksi suuntautuen nuorten hevosten koulutukseen. Jotenka työpaikan suhteen mulla kävi loistava tuuri, sillä tää on just sitä hommaa. Opetetaan hevoset juoksemaan liinassa, sisäänratsastetaan ne ja jatketaan siitä eteenpäin. Hevosia on listalla koulutettavana kaiketi 43 tällä hetkellä, ja mun tullessa yli puolet oli vasta saanut painoa selkäänsä. Mutta hepat oppii nopeesti, kun pohjatyö tehdään oikein.
Opiskelin siis Ypäjällä 2,3 vuotta ja noi vuodet oli jotain aivan mahtavaa aikaa. Ja luokka oli huippu. Meidän rempparyhmästä kaikki "isot" lähti ulkomaille töihin ja muusta luokastakin muutama. Katsotaan mihin noi pikkurempat päätyy ;)

Valmistuin kuitenkin kokiksi jo 08 ja niitä hommia oon tehny joka kesä tähän asti. Kivaa hommaa sekin on, mutta hevoset on aina vetänyt pidemmän korren. Nytkin hain töitä ympäri Suomen erilaisista ravintoloista ja Lappiin oli kova hinku. Mutta sesonki oli surkea ja viikko sen jälkeen kun olin luvannut lähteä tänne, sain puhelun Lapin paikkaan liittyen. Kuinka tyypillistä! Sanoin karusti vaan että: kiitti ei onnistu, tää lähtee Saksaan heppailemaan.
Entäpä se yks Itävallan paikka? Kuulosti tosi kivalta tallilta, mulla ois ollu 10 hevosta hoidettavana ja vastasin että vastaan muutaman päivän sisällä  päätöksestäni. Vastasin kyllä ja ko. paikasta ei kuulunut yhtään mitään. No, menettivät hyvän työntekijän ;) 

Ja onneks lähdin tänne, talvessa on hyvät puolensa mutta liika on liikaa :) Ja Saksa on yks maailman isoimpia hevosmaita, perinteitä ja historiaa löytyy!

Nyt jatkan työpäivääni. 10 tuntia liikutettu hevosia ja nyt vielä viedään yks toiselle tallille ja otetaan mukaan koulutukseen tuleva.

!

 

Turhautumista...?

Tää kielimuuri ton toisen puolalaisen kans ottaa molempia aivoon, hyvin ilmeisesti :) D kyllä puhuu saksaa täydellisesti, mutta jotenkin se selittää niin vaikeen kautta, että
a) mulla menee useita minuutteja tajuta
b) sillä menee varmaan käsistä jotkut lihakset ku se käyttää niitä puhuessaan paljon
c) se hakee englantia tajuavan ihmisen tulkkaamaan :)
Miks sit tajuan V:a ihan hyvin? Eikä R:n kanssakaan ilmennyt tälläsiä ongelmia... Mutta ilmeisesti meen opiskelemaan saksan kieltä iltaisin kansanopistoon :D Kyllä se tästä kuulkaa vielä lähtee! Ja oon sitä mieltä, että ei se opiskelu ole niin kauheeta täällä paikan päällä, kun kieltä kuulee koko ajan ja sitä pääsis sit kans käyttämään!

Eläinvauvojen aika on aina tälleen keväällä.
Kerroinkin jo pupuvauvoista. Niitä synty viisi kappaletta ja toissapäivänä näin ne ekan kerran. Niihin ei voi koskea, koska emo hylkää ne. Nyt ne alkaa olemaan sen kokosia, että ne ei mahdu karvoista tehtyyn pesään.

l

Paras kuva, jonka sain napattua - äitipupu meinas suuttua :D

Lisäksi "ison tallin" vieressä olevaan tarhaan ilmestyi alkuviikosta vuohi. Vauvansa kanssa! Luulen ainakin et se on vuohi, koska äiti on vuohen näköinen, mutta saattaa se olla joku eksoottinen saksalaislammas, mene ja tiedä näistä.

SÖPÖ!

 Ja heppavauva kasvaa ja toisella tammalla kasvaa maha. Ja kissalla kasvaa maha sellasta vauhtia että en kai ruoki liian vähää :D

Kolme viikkoa tuli täyteen, jipii! Mutta kolme viikkoa ilman minkäänlaista ulkopuolista sosiaalista elämää, mä alan metsittyä! Ah sitä tunnetta kun, kuivaa hiukset kuivaajalla, vetäsee ridahousujen sijaan FARKUT jalkaan ja tallikenkien sijaan laittaa tennarit. Ja vähän meikkiä. Ja suuntaa pimeessä kauppaan :D Elämän pienet nautinnot. Sitten haahuilen avarassa pikkukaupassa seilaten hyllyltä toiselle ja lukien pakettien kylkiä. ja mukaan tarttuu 100 g Ritter sport-suklaata! Siis mitä mulle on tapahtumassa?? Aijoo, ostin sentään hiuslakan, jos vaikka suuntaisin sitten vaikka ominpäin johonkin sivistyksen kehtoon hiukset ojennuksessa. (Otsis pitäis TAAS kyniä muotoonsa....)
Meinasin huijata! Viime sunnuntaina käytiin P:n kanssa syömässä Stadessa kreikkalais-italialaisessa. Hyvää safkaa oli. Söin perunoiden kanssa jotakin naudanliha-tomaatti-sipuli-hyvää :) Ja eilen käytiin Luhmülensissä heppatarvikeliikkeessä. ("Koska on niin kylmä, ni iltapäivä voidaan käyttää johonkin kivaan!") Hillitsin itseni, eikä mulle tarttunut mukaan mitään!! Hyvä minä! Paitsi että uudet kengät tarvii kohta ostaa ja niitä en netistä kyllä ala tilaamaan. Sen kokonen valikoima tuollakin oli että tää tyttö meinas taittaa niskansa kavutessaan t i k a p u i d e n  avulla katonrajaan tutkimaan kenkiä. Miksi 38:t piti sijaita kolmella ylimmällä hyllyllä??
Lisäksi käytiin tiistaina yhdellä toisella myyntitallilla kattomassa yhtä kaviokasta ja haettiin yhen påaperit. Hyytävän iso paikka, kasvattavat Hannover-heppoja ja uusia vauvojakin oli syntynyt.

Lähettäkää sitä aurinkoo tänne, tää viikko on ollu joku Siperia-ilmasto! Vettä satanut, mun vanhat Englannin-paleltumat saa seuraks saksalaiset lajitoverit, vaikka ois tuhannet housut päällekkäin :/

Perjantai-illan ihme: AURINKO!

one year ago

Vuosi sitten kohteeni oli Iso-Britannia, Englanti, Coolham, Snowhill Farm. Siis selkokielellä sanottuna Kyra Kyrklundin talli.
Suoritin siellä koulun työssäoppimisjaksoa 10 viikkoa. Mahtavaa aikaa, vaikka alkuun olikin jäätävä koti-ikävä. Olin kuitenkin viettänyt jo loka-ja marraskuun naapurikylässä ja välissä vietin kaksi kuukautta MTT:n tallissa Ypäjällä.
Mutta se oppi, jota sain Kyran ja Richardin luona on epätodellista. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä unenomaisemmalta koko homma tuntuu. Ja silti voi edelleen kuulla Richardin äänen päässäni kaikumassa, sillä ratsastin lähes joka päivä tuona aikana.
Huipputason opetusta huipulla hevosella ja silti on vielä niin paljon opittavaa. Tässä lajissa kun ei ikinä voi olla valmis.

Englantiin liittyy niiiin paljon ihania muistoja!

Ensimmäisen kerran matkasin saarimaahan heinäkuussa 2007 kielikurssille Plymouthiin. Jo silloin sanoin host-perheelleni, että tämä maa on niin ihana ja täynnä mukavia ihmisiä, että varmasti tulen takaisin!

-Lontoossa tuli nähtyä myös teini-iän lemppari, Orlando Bloom-

Ja sitten lokakuun 5. päivä vuonna 2009 lensin takaisin ja vietin upeat kaksi kuukautta Horshamissa. Suomeen palasin hyvillä mielin, sillä tiesin tulevani takaisin lähistölle muutaman viikon kuluttua.
Ensimmäisen vierailun Snowhilliin tein jo syksyllä. Tietenkin eksyin, kun ajoin sinne itsekseni ja soitin Tescon pihalta, että taidan olla vähän hukassa. Olin ajanut varmaan muutaman kerran ohi kyseisestä portista, mutta kun ei oo silmä kädessä, nii minkäs teet. Muutamaan (puolentoista tunnin ajamisen jälkeen) mutkaiseen pikkutiehen tutustuen löysin määränpään kuin ihmeen kaupalla...

Neljännen reissun tein viime syyslomalla Brightoniin kaverin kanssa, joka oli myös työssäoppimassa samaan aikaa vuosi takaperin. Neljä päivää marraskuista lämpöä ja hengailua <3 Satoja kuvia merestä; miten se voikin olla niin kiehtova?

Lontoossa tuli tietenkin käytyä muutamaan otteeseen. Lisäksi kävin keväällä Eastbournessa ihailemassa maisemia, tutustumassa Portsmouthiin ja lyhyt reissu Worthingiin. Lisäksi tietty ne bailausreissut Brihgtoniin ja se yksi Guildfordiin. Ja ne illat Green Dragonissa ja "Shellysissä". Puhumattakaan sunnuntain menomestasta
 Pirieksestä ;)

Eastbourne

Katso kengurun loikkaa...!

Yeah, kaks viikkoa takana!
Tänään kaks puolalaista komistusta vaihtoivat R:n vanhempaan työntekijään ja veivät kaiken lisäksi vielä Flipin ja Flopin mukanaan, pakettiautolla :D Sinne oli aidattu puulaudoilla niille omat tilat, ihan kuin oikeessa trailerissakin! Taidanpa joskus ostaa ton kokosen ponin, niin ei tarvi murehtia trailerin katsastuksista sun muista. Saatikka ostaa sitä traikkua!

White Foot ja Flip tai Flop

Tää vanhempi puolalainen laittaa meijän villiintyneet hepat kuriin. Reilu kaksviikkonen on piiitkä aika hevosen elämässä ;) V vaan nauroi mulle kun yritin saada Wüstenblumiin vähän eloa. Tää elukka on se joka hinas mua ympäri maneesia ensimmäisellä viikolla...

Tällä viikolla kaks hepoa leikki rodeohevosia. Eka meni monta kierrosta kenguruloikkia liinan päässä ja toinen onneksi teki vaan muutaman... Siellä ei kyllä kauheen moni olis pysyny kyydissä, sen näköstä meno oli.

Mutta kaikki on pysyny hengissä, luojan kiitos. Saan aina kauheita flashbackejä, kun joku hyppää vähäänkään pystyyn. Silleen pitäis vaan käydä elokuvissa, ei oikeessa elämässä :/

Välillä pistää mietityttämään että miksi ihmeessä valitsin hevoset? Miksi ikinä aloin leikkiä barbiehepoilla lapsena? Tai miksen lopettanut niitä hommia ajoissa? Mutta en sit vissiin eläinrakkaana ihmisenä osaa pysyä erossa noista. Jackie, koira, istuu ruoka-aikoina mun jaloissa, juoksee muuten vaan mun perässä ja vaatii rapsutuksia, koska se tietää että multa irtoaa aina vaikka vaan pikainenkin rapsutus ;) Kissatkin pääs alkukankeudestaan ja nyt ne palvoo mua, kun oon hoitanu niille sapuskat nassun eteen. Kanit tietää kans että mä saatan olla ruokkiva käsi.
Yks kaneista sai vauvoja viime yönä. Emo on vuorannu ne karvapesään, eikä niitä nää. Mut ne on hengissä, ne liikkuu (;
Kuuden viikon päästä pitäis syntyä toinen varsa.

Mickey

Jackie - kattokaa ny kuin söpösti se kattoo <3

Oon lisäks nähny mitä kummallisimpia unia, joka ikinen yö. Milloin oon haahuilemassa Hampurissa tusinan matkalaukun kanssa, milloin kaikki 70 hevosta laukkaa pitkin Fredenbeckin katuja... Yhtenä yönä näin unta että heräsin aamulla ja en löytäny vatteita mistään, en yhtä ainutta kappaletta :P

Mittari on alkanut näyttää kevään merkkejä, lämpötila on jo aamu seittemältä yli viiden °C :D Päivisin se kipuaa >8°C ja sitten aurinko päälle niin hiki tulee, rasva palaa ja oon kohta huomaamattani rantakuosissa. Tai sit en!

p.s. oon paikan virallinen poniratsastaja, pienin tällä hetkellä koulutuksessa on 144 cm :)

Spring :)

Ruokapöytäkeskustelut on liikkuneet kovasti suomalaisen hevoskasvatuksen parissa. Sen lisäks on verrattu suomalaista ja saksalaista koulutusta ja päädytty tulokseen että aikalailla samoilla linjoilla mennään.
Mut koitapa selittää suomenhevosta, sen neljää tyyppiä, historiaa jne. ihmisille joilla ei ole koko rodusta hajuakaan ;) "No se näyttää vähän tolta haflingerilta." "Voiks ne olla minkä värisii vaan?" "Joo. Paitsi et ei lehmän väristä!" "Mut osaaks ne hypätä, jos niit on käytetty metsätöissä"

Jee, saan ton viereisen makuuhuoneen. V tulee lomalta ja D tulee lisäks töihin ja tää taitaa olla V:n huone oikeesti. Ei se mitään, toises huonees on vaatekaappi <3 Mitä muuta nainen tarvitsee?? Ja kieltämättä tää huone haisee homeelle, en tiä johtuisko tosta kaameesta kokolattiamatosta?

Täällä asuu varmaan pienimmät ponit mitä oon koskaan taluttanu. Flip und Flop.

Sunnuntait on just jees, koska hepat viettää eurooppalaiseen tapaan vapaata. Paitsi jos joku ostajakokelas tulee, niin sitten se on eri juttu. Aaamuruokinta klo 7 ja mulla menee puol tuntii jakaa heinät ja kaurat. 10 aamupala ja sviime su hengailtiin pihalla kun oli niiin lämmin =) Juotiin shamppanjaa ja katottiin poneja tarhassa, ne oli villiponeja :D Klo 16 jälkeen karsinoihin olkee, hepoille ruuat ja that's it!
Ja maanantait, ne pitäis oikeesti kieltää tai jotain muuta, koska mikä kirjottamaton laki siitä on et maanatait vaan menee ihan seinille?
Tosin taisin nousta ite väärällä jalalla tänään, en ihan pahasti kuitenkaan :D oon jo ehtiny poniratsastajan asemaan, mulla on ratsuina ruunikko arabi Vadir, Ruunikko mikä-lie-poni/pieni hevonen Quirina ja kimo Wittina-poni, jonka isä on angloarabi. Sitten on tietty noita puoliverisiä jaloja otuksia, joilla osalla viiraa tai ne on muuten vaan hulluja :D No ei vaan, nuoriahan ne on ja energiaa piisaa.

After one week...

Viikon töissäolon jälkeen meinaa joku saksalainen flunssa hyökätä päälle, not so funny.

Yks nuori heppa otti ja kuoli kirjaimellisesti jalkoihin kesken työteon, mutta ironista kyllä tiineenä ollut tamma varsoi kauniin rautiaan, piirtopäisen ja sukkajalkaisen tammavarsan samana iltana. Tähän voi todeta vaan että elämä on, shit happens.

Kaipaan lämpöä, sitä oli enemmän viikko sitten tullessa mutta ilmesesti toin palan Suomea mukanani ja sää on ollu kylmä ja harmaa :(

Huomenna on onneks taas sunnuntai ja saa ottaa ihan rennosti. Ja ilmeisesti pääsen pian puhuu suomee ihan face to face omistajan veljen vaimon kanssa :) On tää rankkaa puhua enkkua koko ajan ja hakea joitain sanoja. Ja kuunnella saksaa ja puolaa. Puolaa ymmärrän sen verran jo, että pystyn kommunikoimaan R:n kanssa hyvinkin selkeästi :D Ja kyllä toi saksakin alkaa kuulostaa jo vähän iisimmältä. Ja jos oon kerta jo bissen joutunu juomaan täällä, niin kyllä mä vuoden päästä kieltäkin osaan edes auttavasti!

Joo-o, täältä ei taida saada siideriä ollenkaan, vaan olutta löytyy sitten senkin edestä, kaiken kokosissa pulloissa ja tölkeissä puhumattakaan mauista! Ja jos menee kauppaan leikkele hyllyn eteen seisomaan niin varmasti menee sormi suuhun ;)

Hassua, tuntuu ku oisin ollu täällä paljon kauemmin ja uskoisin viihtyväni täällä, hommaa riittää ja jokainen päivä on erilainen, vaikka tietyt rutiinit onkin olemassa!

Voimanainen(ko)

Nuoret hepat on villejä. Eilen sain kaks kaatumaan liinan päässä :) Siinä vähän aikaa miettivät et hetkinen ja meno jatku ihan yhtä holtittomasti, koska toinen kaatu viel toisenkin kerran ja istahti kanssa pariin otteeseen.
Eilen ridasin toosi kivalla 5-vee ruunalla, ostakaa se pois! Ja tänään oli vuorossa "Blondie" ja Noblesse. Eka tuli ratsastuskoulusta myytäväks ja sen kyllä huomas :P Toinen olikin sit myös kiva tapaus, nuorta energiaa jylläs alla!

Tänään tehtiin kolmistaan koko päivä ja oltiin tuntia aikasemmin valmiita ku normaalisti :P Tosin nuoret ruunat pääs irtojuoksemaan maneesiin. Siin oli menoa ku 8 pollea pisteli menemään!

Kaupasta löytyy sentään Hariboja, miljoonaa eri laatua. Ei tuu sentään sellasta oloa ku Englannissa et tää suklaa vois riittää. Siellä kun myydään suklaata 10 m hyllyn pituudelta.... Tosin mistään en oo löytäny sellasia matoja ku mitä söin saarivaltiossa :/

p.s Mikä maaliskuu tää on ku mittari näytti +2 ja aurinko on tehny katoamistempun?