Viikon töissäolon jälkeen meinaa joku saksalainen flunssa hyökätä päälle, not so funny.
Yks nuori heppa otti ja kuoli kirjaimellisesti jalkoihin kesken työteon, mutta ironista kyllä tiineenä ollut tamma varsoi kauniin rautiaan, piirtopäisen ja sukkajalkaisen tammavarsan samana iltana. Tähän voi todeta vaan että elämä on, shit happens.
Kaipaan lämpöä, sitä oli enemmän viikko sitten tullessa mutta ilmesesti toin palan Suomea mukanani ja sää on ollu kylmä ja harmaa :(
Huomenna on onneks taas sunnuntai ja saa ottaa ihan rennosti. Ja ilmeisesti pääsen pian puhuu suomee ihan face to face omistajan veljen vaimon kanssa :) On tää rankkaa puhua enkkua koko ajan ja hakea joitain sanoja. Ja kuunnella saksaa ja puolaa. Puolaa ymmärrän sen verran jo, että pystyn kommunikoimaan R:n kanssa hyvinkin selkeästi :D Ja kyllä toi saksakin alkaa kuulostaa jo vähän iisimmältä. Ja jos oon kerta jo bissen joutunu juomaan täällä, niin kyllä mä vuoden päästä kieltäkin osaan edes auttavasti!
Joo-o, täältä ei taida saada siideriä ollenkaan, vaan olutta löytyy sitten senkin edestä, kaiken kokosissa pulloissa ja tölkeissä puhumattakaan mauista! Ja jos menee kauppaan leikkele hyllyn eteen seisomaan niin varmasti menee sormi suuhun ;)
Hassua, tuntuu ku oisin ollu täällä paljon kauemmin ja uskoisin viihtyväni täällä, hommaa riittää ja jokainen päivä on erilainen, vaikka tietyt rutiinit onkin olemassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti