In english, please!

Maassa maan tavalla, mutta entäs sitten kun ei osaa kuin muutaman sanan saksan kieltä? Sillä ei pitkälle pötkitä, vaikka ilokseni huomasin, että ymmärrän kyllä kirjotettua tekstiä ;)

Oon siis töissä Hampurin länsipuolella myyntitallilla. Hevosia löytyy pienistä poneista isoihin puoliverisiin ja yksityisistä myytäviin. Tää oli neljäs päivä Saksassa ja pääsin kutakuinkin onnelliseti perille muutaman mutkan kautta (VR ei oo ainoo jolla on ongelmia!) Lensin Kööpenhaminan kautta ja se lentokenttä oli kyllä mun makuun! Iso ku mikä ja silti jotenkin niin siisti, paljon ihmisiä, vieraita kieliä ja kansainvälisyyttä!

Huomenna lähtee yks työntekijä takasin kotiin Irlantiin ja kenen kanssa mä sit voin puhua? Kaks mun työkavereista ei puhu enkkua ollenkaan ja yks puhuu kyllä ihan hyvin, mutta sitä vähän ujostuttaa. Mutta ehkä se siitä. Mä en kuitenkaan opi tätä kieltä ihan hetkessä. Tosin voisin kokeilla puolan opiskelua, josko se auttais tässä tilanteessa ;)
Käytiin lauantaina yksissä synttäripippaloissa. Oli ihan kivaa, vaikka yhteistä kieltä ei tuntunu löytyvän :D Tajuan kyllä, en mäkään innoissani ole, jos joudun suomessa puhumaan englantia. Mutta kun sitä joutuu käyttämään enemmän tai vähemmän joka päivä kahden vuoden ajan, niin hämmentävää kyllä tunnun pärjäävän ihan hyvin!

Maanatait on hulluja, kaikkihan sen tietää. Mun toisen käden kämmenselkä on kohta puoliks musta, kun sain vähän kyytiä yheltä hobuselta. Pieni pv-ratsun alku päätti testata mun kyvyt ja hinas mua kolme kertaa halki maneesin. MÄ NIIN TYKKÄSIN.
Kuukauden lomailu tuntuu lihaksissa vaikkei mitään rankkaa tarviikkaan tehdä, tää on ihanan yksinkertasta homma täällä ;) Onneks pakkasin mukaan mun super-lima-linimentin, se pelastaa <3