torstai 31. maaliskuuta 2011

joo, morjensta vaan. Mä vaihdan alaa.

Ennen sitä kuitenkin vois kerätä ittensä ja koittaa tuhanennen kerran uudestaan. Tai siis miljardi ois varmaan lähempänä totuutta.

Eilisiin lukuihin.
Lämpömittari kipus +17, illalla viiden aikaan kun istuin autoon ja katsoin mittaria. Käytiin hakemassa yks haflinger-tamma, joka muistuttaa erehdyttävästi tällä hetkellä suomen sukulaistaan Turnipsia :D
Turnipsi

Kiloja löytyy "muutama" ylimääränen, mut eiköhän ne karise tässä kun aletaan reenaa :)
Eilen vietettiin irtohypytyspäivää. Kaikki hepat paria lukuunottamatta hyppäs. Tai hyppäs, ne jotka ei ikinä ollu tehny kyseistä lajia sai loikkia maapuomien yli ja ens kerralla ne sit osaa tän homman. Meillä tehdään kahden esteen kuja ja hepat saa juosta maneesin ympäri ittekseen ja menee sujuvasti itse kujaan. 
Mun Blanca poni loikkas hienosti metrin okserin, vaikka tais olla eka kerta irtohypytystä. Mutta se hyppäs jo maastossa, niin päätettiin kokeilla.
P:n oma heppa otettiin sen pyynnöstä joukon jatkoks ja D nosti esteen sit lopuks tolppien päähän. Ja tokalla kerralla puhtaasti. En kyl tiiä oliks siin paljoo järkee, mut...

>180 taitaa todellisuudessa olla kuitenkin alle ton. Mun maatessa kuumeessa sängyn pohjalla, talliin tuli uus heppa. 7-vuotias jättiläisruuna. Onneks se on kiltti ja valmiiks koulutettu! Sitä ois kiva alkaa käsittelemään... Eli jos joku tykkää isoista kouluhepoista ni äkkiä tänne hakemaan se ;)
Tää päivä on hanurista, ihan suoraan sanottuna. Koko yön sato vettä ja taisin nousta vääräl jalal sängystä. Hevoset on ollu ääliöitä ja onneks oon ratsastanu vaan kaks tähän mennessä. Kolmas odottaa. Mut tää ammatti on vaan sellanen, et pakko hillitä mieltään, koska jos meet hepan selkään karmeessa kiukussa niin voit olla varma ettei ainakaan suju. Ja onneks sitä negatiivista energiaa voi suunnata sit vaik lakasuun tai suitsien hinkkaamiseen tai laiskan hevosen juoksuttamiseen.
Lakasin tosiaan KOKO tallinpihan eilen, kun ei tarvinnu iltapäiväl liikuttaa koneja. Pieni urakka, mut ilman kiirettä ihan jees :) 
Nyt meen jatkaa hommia... Etsin sitä parempaa fiilistä sit joskus. 

p.s. onneks sain kuulla ilouutisen, saan mun ihanan kaverin tänne kuukauden päästä!
 p.p.s. Mittasin sen jättiläisen, korkeus on kuiteskin 181 cm :)
Eikä päivä parantunu yhtään, päin vastoin! Ja vettäkin sataa....

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

+17

>180 cm
metri
estetolppien korkeus

Selitän luvut huomenna, nyt leffan pariin! ;)

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Maanantaita!

Aamu alko lupaavasti, iskettiin 15 tammaa tarhaan ja näin ollen liikutettavia oli muutama vähemmän :) Hommat suju ja ratsastin yhdellä uudella tuttavuudella, Uccella-nimisellä tammalla. (i.Uccello) Iltapäivällä saatiin neljä heppaa karkuutettua, kaks karsinasta ja kaks tarhasta. Mutta miks hevoset karkaa tallissa just sinne päätyyn, josta ei pääse ulos?

Täällä oon tutkinu hevosten passeja. Lähinnä sukujen osalta, sillä nekin on alkanut kiinnostaa enemmän. Nyt koulutuksessa olevista hevosista kolmen isänä on Rotspon. Ja jos onni on myötä, niin tulossa on neljäs, 7-vuotias, joka tekee laukanvaihdot ja on muutenkin pidemmällä!

Mutta kaikista ei tuu Totilaksia, täälläkin on niitä "parempia" ja sit niitä ihan tavallisia, joilla ei oo mitään liitoa missään askellajissa. Ja se tunne, kun istuu selässä, on ihan eri kuin miltä se näyttää! Joku näyttää niiiiin kevyeltä, mutta vaatii ratsastajalta ääretöntä keskittymistä ja pehmeää kättä. Kuten mun musta unelma. Lisää kerron toiste ;)

No, mutta kun P lähtee käymään ensin kotona ja sitten menee kouluun suorittamaan viimeiset opinnot, niin sehän tietää että mut isketään yhden jos toisenkin eläimen selkään! Vähän kammottava ajatus, vaikka kahdessa viikossa saan ihan eri tuntuman tähän hommaan. Tosin nytkin makaan vaatekerrasto päällä peiton alla kuumeessa. Kuukauden nuhan jälkeen kroppa sanoi että lepää hyvä ihminen. Loistava ajoitus!

Olin eilen maastossa supeeerrponnyn kanssa. Matkaseurana oli iso pv-ruuna omistajansa kanssa ja oih, mitä maastoja!!!! Tien pientareet on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia, peltoja avautuu joka suuntaan, metsätiet on loistavassa kunnossa ja päästiin hyppäämään miniesteitä :) Lisäks nähtiin peuroja ja possuja. Onnellisia possuja! Ne saa olla ulkona toteuttamassa itseään.Mun poni oli jo tallin pihassa yhtä korskuvaa valkoista sähikäistä eikä suostunut kävelemään kuin kaks metriä. Menohalut kyl karis kun koko lenkki paineltiin kunnon ravilla ja laukalla! Tykkään <3

Viikonloppuna oltiin tehokkaita. Kun kissat on poissa niin hiiret hyppii pöydille. Omistajat oli lomailemassa ja me myytiin yks hevonen ja ilmeisesti toinenkin. Sitä piti tietty juhlia lauantai-iltana V:n ja P:n kanssa ;)
Lisäks meillä kävi kaks muuta kokeilemassa. Toinen kokeili kai neljää eri hevosta ja halus nähä 7 maneesissa irtona... Lisäks tänään lähti kolme heppaa, kaks Sveitsiin myyntiin. Täältä menee sinne ne "parhaat" hevoset. Yks hepo lähti ratsastuskouluun Baden Badeniin. Inhottava eläin, meillä ei kemiat kohdannu sit yhtään. Se tykkäs hypätä mun kans pystyyn tai sit se jumittu kokonaan, tein mä mitä vaan ja miten vaan.

Koirat otti mut ihmisekseen toisten lomaillessa. Varsinkin Max, joka murisi mulle kun silitin sitä, seuras mua joka paikkaan ja nukku mun vieressä.Tosin se kyl murisee kaikille ;)

Nukuin jo hetken kun pääsin töistä ja nyt alkaa taas tuntumaan siltä, että parempi pistää silmät kii!

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Kuukauden rajapyykki ja tilitykset!

Lueskelin ht.nettiä pitkästä aikaa ja bongasin oman blogini sieltä. Kategoriaksi oli valittu hevosalan ammatit. Selvä. Täältä pesee kuukauden tilitys:

Ammattina myyntitallin ratsastaja ja nuorten hevosten kouluttaja.
(Tosin ratsastuksenopettajani opistolta kauhistuisi tästä, koska totta, en ole kouluttaja vielä. Opettelen edelleen tätä vaativaa lajia. Mutta teen tätä kuitenkin ammatikseni niin ehkä termi on hyväksyttävä.)

Myyntitallin arki meillä alkaa aamulla kello 7. Yleensä mä ruokin ison tallin (17 hevosta) ja V hoitaa tallit 1-4 ja D kastelee maneesin pohjan. Kun hepat on saaneet ruuat, lakaisen maneesin eteiset ja taukotuvan. Laitan kaneille (5 + poikaset) vedet ja V ruokkii ne. Annan kissoille ruuan. Sitten on meidän ihmiseten vuoro saada murua napaan. 8-8.30 käytetään syömiseen ja listataan liikutettavat hevoset.
Kaikki hevoset satuloidaan isossa tallissa, joten päivän aikan tulee käveltyä tallien välejä ja muisteltua että missäs tää hepo mahtokaan taas asustaa. Ja kyl niillä melkeen kaikilla on nimet ovissa, mutta kun listalla on reilu 40 hevosta.... Ja tottakai ne näyttää samalta ja tietenkin ne samanväriset asuu vierekkäin!

Kaikkia hevosia ei saada liikenteeseen joka päivä. Osa saattaa olla tarhassa tai sitten osa juoksee maneesissa irtona. Tammat ja ruunat erikseen. Oreja ei nyt siis ole sen yhden kupsahdettua.

En nyt aio tarinoida kuinka nuori hevonen koulutetaan, koska näitä koulutuskuntia on niin monia erilaisia.
Mun onneksi täällä toimitaan saman suuntaisesti kun koulussa opetettiin. Helpottaa näiden elämää täällä, kun niiden ei tarvii selittää mulle ihan kaikkea ;)
Hevosen sisäänratsastusvaihe ei ole kauheen vaikeeta. Yleensä hevonen oppii nopeesti miten liinassa mennään ja ne tottuu ratsastajaan nopeesti. Tottakai on niitä vaikeita tapauksia joiden kanssa kuluu puolet enemmän aikaa, muttajos niitä hevosia on yks kymmenestä, niin ok.


Yleensä aloitetaan noista ratsastajaan totutettavista. Eka juoksutetaan ja sit roikutaan, tällä välin seuraavaa hevosta voidaan jo juoksuttaa, mikäli tämä toinen hevonen ei siitä välitä. Mutta sen juoksutettavan pitää olla nätisti!
Vuorossa on n. 20 min kahvitauko aamupäivällä. Se toteutuu kello 10 ja 11 välillä. Töitä jatketaan yhteen saakka, jolloin alkaa tunnin ruokatauko. Ruoka on tähän mennessä ollut loistavaa! Tosin hevostytöt tykkää syödä kuten hevoset ;)
Kello 14 jatketaan vanhemmilla hepoilla, niitä ratsastetaan enemmän ja niille opetetaan isojen hevosten juttuja.

Noin kello 16 aloitetaan kuivittamaan karsinoita oljella. Minä ja P hoidetaan iso talli ja miehet hoitaa muut. Kun ollaan saatu oma talli valmiiksi, niin tottakai autetaan muissa talleissa, yleensä ykkösessä ja kakkosessa.
Valmiita ollaan 17-17.30.

Mutta asiakkaat sotkevat hieman ohjelmaa. Jotkut hevoset pitää liikuttaa aamulla jollain tavalla, koska ostajat ovat yleensä ihan tavallisia harrastelijoita. Ja tuurilla hevonen on ollut vapaalla edellisenä päivänä ja illalla joku soittaa että tuun huomenna kattomaan tota hevosta.

Jos asiakas ilmoittaa tulevansa iltapäivällä neljältä, pyritään ainakin kuivittamaan ennen sitä.

Lisäksi hevosista otetaan nettisivuille kuva ja osasta tehdään video ja näitä varten puunataan vähän enemmän. Normaalisti putsataan kaviot ja harjataan muutamalla vedolla. Hännästä poistetaan oljet ja kaviot öljytään. (Kokeilkaas muuten rypsiöljyä, toimii aika hyvin ja on halvempaa kuin oikeat kaviorasvat ja muut!)

Meillä on P:n kanssa ns. omat hevoset. Onhan se nuorille kivempi, että sama ihminen on siellä selässä alkuun. Mulla on nyt ruunikko arabi-ruuna, sveitsiläinen poniruuna ja pari pientä pv-tammaa aika alkuvaiheessa. Tai oikeestaan muilla oon päässy jo ravaamaan mutta toinen pv tarvii ilmeisesti sitä aikaa. Osaavampia hevosia on sitten muutama ja niitä vaihdellaan välillä. Mulla on kuntouttevana 12-v tamma joka on toipumassa jalkavammasta ja se on ihana <3 Paitsi tänään se oli kamala ratsastaa!
12-v ihanuus
Ja pääsin tänään hyppäämään mustalla kauniilla tammalla. Heh, eilen ridasin estepenkillä sileellä, kun P ei ehtinykkään hyppämään ja tänää hyppäsin koulupenkillä ;) Tammassa virtaa täysveristä ja se vähän kuumu 50 senttisestä ristikosta!
Ja aaah, mun poni on niiiin paras! Blanca (ei siis Wittina, kuten kävi ilmi kun saatiin paperit) on se 144 cm saksal. ratsuponi. Oppii älytöntä vauhtia ja sen käytös on parantanut tosi paljon tän 3 viikon aikana, jota oon ratsastanut sitä. Se tuli just ennen mua tänne ja oli kamalan kiukkunen muille hevosille. Tänään se ei ollu moksiskaan vaikka lähes 170 cm ruuna peruutti tallin käytävällä sen päälle ;)

Huh, mikä romaani!

Kuukauden oon nyt siis asustanu täällä ja miten töissä voikin olla kivaa???

Ulkona sataa vettä, blaah.

Tigress tahtoo ruokaa

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Kesää kohden vauhdilla! Ehkä.

Totta se on. Eilen käytiin syömässä jätskit ja istuttiin ulkona ilta seittemältä! How cool is that? :D
Ja tänään harrastin aamulla kerrospukeutumista (pitkähihanen, huppari, takki) ja kaks jälkimmäistä sai heittää ennen puolta päivää mäkeen, sen verran hiki tulee ratsastaessa ja juoksuttaessa. Tänään juotiin aamupäivän kahvit ulkona, eikä maneesin kahvihuoneessa kuten tavallisesti.

Mulla olis niin monia aiheita kirjotettavana ettette edes arvaa!

Kuten paikallisista ponitytöistä, rouvaratsastajista, omasta koulutuksesta, saksalaisesta elämäntyylistä... Juttua on siis luvassa maan ja taivaan väliltä, pysykää linjoilla ;)

Omaan koulutukseen puutun sen verran tässä, että olen siis valmistunut tammikuussa hevostenhoitajaksi suuntautuen nuorten hevosten koulutukseen. Jotenka työpaikan suhteen mulla kävi loistava tuuri, sillä tää on just sitä hommaa. Opetetaan hevoset juoksemaan liinassa, sisäänratsastetaan ne ja jatketaan siitä eteenpäin. Hevosia on listalla koulutettavana kaiketi 43 tällä hetkellä, ja mun tullessa yli puolet oli vasta saanut painoa selkäänsä. Mutta hepat oppii nopeesti, kun pohjatyö tehdään oikein.
Opiskelin siis Ypäjällä 2,3 vuotta ja noi vuodet oli jotain aivan mahtavaa aikaa. Ja luokka oli huippu. Meidän rempparyhmästä kaikki "isot" lähti ulkomaille töihin ja muusta luokastakin muutama. Katsotaan mihin noi pikkurempat päätyy ;)

Valmistuin kuitenkin kokiksi jo 08 ja niitä hommia oon tehny joka kesä tähän asti. Kivaa hommaa sekin on, mutta hevoset on aina vetänyt pidemmän korren. Nytkin hain töitä ympäri Suomen erilaisista ravintoloista ja Lappiin oli kova hinku. Mutta sesonki oli surkea ja viikko sen jälkeen kun olin luvannut lähteä tänne, sain puhelun Lapin paikkaan liittyen. Kuinka tyypillistä! Sanoin karusti vaan että: kiitti ei onnistu, tää lähtee Saksaan heppailemaan.
Entäpä se yks Itävallan paikka? Kuulosti tosi kivalta tallilta, mulla ois ollu 10 hevosta hoidettavana ja vastasin että vastaan muutaman päivän sisällä  päätöksestäni. Vastasin kyllä ja ko. paikasta ei kuulunut yhtään mitään. No, menettivät hyvän työntekijän ;) 

Ja onneks lähdin tänne, talvessa on hyvät puolensa mutta liika on liikaa :) Ja Saksa on yks maailman isoimpia hevosmaita, perinteitä ja historiaa löytyy!

Nyt jatkan työpäivääni. 10 tuntia liikutettu hevosia ja nyt vielä viedään yks toiselle tallille ja otetaan mukaan koulutukseen tuleva.

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Turhautumista...?

Tää kielimuuri ton toisen puolalaisen kans ottaa molempia aivoon, hyvin ilmeisesti :) D kyllä puhuu saksaa täydellisesti, mutta jotenkin se selittää niin vaikeen kautta, että
a) mulla menee useita minuutteja tajuta
b) sillä menee varmaan käsistä jotkut lihakset ku se käyttää niitä puhuessaan paljon
c) se hakee englantia tajuavan ihmisen tulkkaamaan :)
Miks sit tajuan V:a ihan hyvin? Eikä R:n kanssakaan ilmennyt tälläsiä ongelmia... Mutta ilmeisesti meen opiskelemaan saksan kieltä iltaisin kansanopistoon :D Kyllä se tästä kuulkaa vielä lähtee! Ja oon sitä mieltä, että ei se opiskelu ole niin kauheeta täällä paikan päällä, kun kieltä kuulee koko ajan ja sitä pääsis sit kans käyttämään!

Eläinvauvojen aika on aina tälleen keväällä.
Kerroinkin jo pupuvauvoista. Niitä synty viisi kappaletta ja toissapäivänä näin ne ekan kerran. Niihin ei voi koskea, koska emo hylkää ne. Nyt ne alkaa olemaan sen kokosia, että ne ei mahdu karvoista tehtyyn pesään.
l
Paras kuva, jonka sain napattua - äitipupu meinas suuttua :D
Lisäksi "ison tallin" vieressä olevaan tarhaan ilmestyi alkuviikosta vuohi. Vauvansa kanssa! Luulen ainakin et se on vuohi, koska äiti on vuohen näköinen, mutta saattaa se olla joku eksoottinen saksalaislammas, mene ja tiedä näistä.

SÖPÖ!


 Ja heppavauva kasvaa ja toisella tammalla kasvaa maha. Ja kissalla kasvaa maha sellasta vauhtia että en kai ruoki liian vähää :D

Kolme viikkoa tuli täyteen, jipii! Mutta kolme viikkoa ilman minkäänlaista ulkopuolista sosiaalista elämää, mä alan metsittyä! Ah sitä tunnetta kun, kuivaa hiukset kuivaajalla, vetäsee ridahousujen sijaan FARKUT jalkaan ja tallikenkien sijaan laittaa tennarit. Ja vähän meikkiä. Ja suuntaa pimeessä kauppaan :D Elämän pienet nautinnot. Sitten haahuilen avarassa pikkukaupassa seilaten hyllyltä toiselle ja lukien pakettien kylkiä. ja mukaan tarttuu 100 g Ritter sport-suklaata! Siis mitä mulle on tapahtumassa?? Aijoo, ostin sentään hiuslakan, jos vaikka suuntaisin sitten vaikka ominpäin johonkin sivistyksen kehtoon hiukset ojennuksessa. (Otsis pitäis TAAS kyniä muotoonsa....)
Meinasin huijata! Viime sunnuntaina käytiin P:n kanssa syömässä Stadessa kreikkalais-italialaisessa. Hyvää safkaa oli. Söin perunoiden kanssa jotakin naudanliha-tomaatti-sipuli-hyvää :) Ja eilen käytiin Luhmülensissä heppatarvikeliikkeessä. ("Koska on niin kylmä, ni iltapäivä voidaan käyttää johonkin kivaan!") Hillitsin itseni, eikä mulle tarttunut mukaan mitään!! Hyvä minä! Paitsi että uudet kengät tarvii kohta ostaa ja niitä en netistä kyllä ala tilaamaan. Sen kokonen valikoima tuollakin oli että tää tyttö meinas taittaa niskansa kavutessaan t i k a p u i d e n  avulla katonrajaan tutkimaan kenkiä. Miksi 38:t piti sijaita kolmella ylimmällä hyllyllä??
Lisäksi käytiin tiistaina yhdellä toisella myyntitallilla kattomassa yhtä kaviokasta ja haettiin yhen påaperit. Hyytävän iso paikka, kasvattavat Hannover-heppoja ja uusia vauvojakin oli syntynyt.

Lähettäkää sitä aurinkoo tänne, tää viikko on ollu joku Siperia-ilmasto! Vettä satanut, mun vanhat Englannin-paleltumat saa seuraks saksalaiset lajitoverit, vaikka ois tuhannet housut päällekkäin :/

Perjantai-illan ihme: AURINKO!